Toimintaympäristön tulee olla ennakoiva, houkutteleva ja toimiva investoinneille, sanoo Energiateollisuuden Ina Lehto. Alankomaissa sähköverkon kapasiteetti ei pysty vastaamaan kasvaneeseen kysyntään, ja verkkoon on vuosien jonot. Voiko Suomeen tulla sama tilanne?
Yhä useampi yritys tarvitsee sähköä kasvaakseen ja vähentääkseen päästöjään. Sähköverkossa tarvitaan riittävästi tilaa uusille hankkeille.
Vaikka uusista investoinneista puhutaan paljon, verkkokapasiteettikysymykset eivät
– Jos teollisuuslaitos pohtii tuotannon kasvattamista, se ei saisi jäädä kiinni verkon kapasiteetista.
Lehto sanoo, että sähköverkkoa pitäisi pystyä kehittämään etupainotteisesti niin, että sitä on saatavilla tulijoille. Hän korostaa, että Suomen tulee pitää kiinni pitkän linjan energiapolitiikasta, eli siirtymästä fossiilisista polttoaineista kohti puhdasta tuotantoa.
Strategisella tasolla Suomen on sitouduttava ja viestittävä tahtotilasta sähköisille investoinneille. Konkreettisella tasolla luvituksen pitää olla sujuvaa ja riittävän nopeaa.
– Tiedossa on oltava selkeät pelisäännöt, joihin ei tule yllätyksiä.
Alankomaissa energiajärjestelmä on nopeassa murroksessa: uusiutuvan sähkön tuotanto kasvaa voimakkaasti ja sähköistyminen etenee. Verkkoa ei ole kuitenkaan kehitetty ennakoivasti sähköistymisen kasvaessa, eikä sähköverkon kapasiteetti pysty vastaamaan sähkön kasvaneeseen kysyntään ja hajautettuun tuotantoon.
IEA:n (International Energy Agency) mukaan vuoden 2025 alussa Alankomaissa oli noin 10 000 suurta sähkönkäyttäjää ja 7 500 tuotantohanketta, jotka odottivat liittämistä sähköverkkoon. Osassa maata samassa jonossa muiden verkkoon haluavien kanssa ovat myös omakotitalojen liittymät. IEA korostaa, että verkkokapasiteetin varmistaminen vaatii ennakoivaa verkon kehittämistä sekä investointeihin kannustavaa sääntelyä.
Lehdon mukaan kaikissa Euroopan maissa on samankaltainen trendi. Kapasiteettivajetta on laajasti myös muissa maissa, mutta Alankomaissa tilanne on vaikein. Miten lähellä tai kaukana olemme Suomessa Alankomaiden tilanteesta?
– Suomi on vielä edellä, mutta emme ole immuuneja. Meilläkin on jo liittymisrajoitteita. Yksittäisten isojen, teollisten toimijoiden kasvua hidastaa verkkokapasiteetin saatavuus. Suomessa on kuitenkin näkymä siitä, milloin rajoitteet puretaan verkkokapasiteetin kasvaessa.
Lehdon mukaan täysin Alankomaiden kaltaista tilannetta ei pitäisi Suomessa syntyä, sillä sähköverkkomme on alankomaalaista vahvempi. Suomessa on pitkä historia sähkölämmityksessä ja verkkoinvestointeja on tehty vuoden 2014 sähkömarkkinalain säävarmuusvaatimusten takia. Samalla verkko on uudistunut ja vahvistunut. Myös kantaverkkoa on kehitetty Suomessa pitkäjänteisesti.
– Se, että Suomessa ei olisi mitään ongelmaa, ei pidä paikkaansa. Meillä kapasiteettivaje on jo osittain arkipäivää, mutta pienemmässä mittakaavassa kuin Alankomaissa. Toive on, ettei mittakaava suurene.
Verkkokapasiteetin puute voi hidastaa investointeja jo nyt. Lehto korostaakin ennakoinnin merkitystä.
– Verkkokapasiteetista voi syntyä merkittävä pullonkaula, jos kehitystyötä ei tehdä ennakoivasti. Suomi voi olla Alankomaita ennakoivammin liikkeellä ja tunnistaa kasvavan sähköistymisen tarpeen.
Lehdon mukaan toimimattomuuden kustannukset ovat merkittäviä suhteessa toimivuuden kustannuksiin.
– Jos yhteiskunnan kehittyminen hidastuu sähköverkkokapasiteetin takia, sillä on valtavat kustannukset. Jos ajattelemme, että emme investoi verkkoon nyt, koska se maksaa, niin teollisten investointien hidastuminen vuosilla tai niiden peruuntuminen voi olla kustannuksiltaan moninkertaista.
Suomessa verkkojen kehittämistä nopeuttavat tai hidastavat verkkotoiminnan valvontamenetelmien verkkoyhtiöille luoma taloudellinen kehys ja toisaalta luvituksen nopeus, Lehto toteaa.
– Molemmissa on parannettavaa. Ne osin rajoittavat ja vaikeuttavat investointien toteuttamista ja synnyttävät hitautta.
Valvontamenetelmät eivät tällä hetkellä riittävästi mahdollista ennakointia ja verkon kehittämistä niin nopeasti kuin olisi tarve. Verkkoyhtiön tulee sopeuttaa investointitasot taloudelliseen kehykseen, jonka valvontamenetelmät muodostavat, Lehto sanoo.
Vuoden 2026 alusta käytössä olleet joustavat liittymät ovat Lehdon mukaan hyvä työkalu tilanteeseen, jossa verkkokapasiteettia on rajoitetusti ja kapasiteetin kehittäminen vie aikaa. Vaikka verkko ei olisi valmis, joustavan liittymän ansiosta siihen voi jo liittyä.
Joustavassa liittymässä vikatilanteen tai kulutushuipun aikana liittymän tehoa rajoitetaan. Liittymä muuttuu myöhemmin tavalliseksi liittymäsopimukseksi, kun verkko on kehitetty.
Lehdon mukaan liittyjälle on merkittävä etu, että verkkoon pääsee nopeammin. Verkkoyhtiö puolestaan saa etua siitä, että asiakas on mukana verkossa ja verkkoa pystytään kehittämään tarpeita vastaavaksi. Verkon asiakkaat hyötyvät, kun kustannuksia voidaan jakaa.
– Se on win-win-tilanne.
Joustavat liittymät sopivat Lehdon mukaan erittäin hyvin esimerkiksi sähkökattiloille tai sähkövarastoille, jotka pystyvät joustamaan kulutuksessa. Niiden prosesseille ei usein ole merkittävä ongelma, jos liittymän koko on joinakin vuoden tunteina rajoitettu.
– Laki ei rajoita solmimasta joustavia liittymiä erityyppisten asiakkaiden kanssa, mutta tilanne pitää tietysti olla mielekäs sekä asiakkaalle että verkkoyhtiölle, jotta se kannattaa tehdä.
Lehto sanoo, että potentiaalia joustaville liittymille olisi myös pysyvinä ratkaisuina, mutta toistaiseksi punnitaan, minkälaisia ratkaisuja sääntely mahdollistaa. Pysyvässä ratkaisussa jokin verkon osa jätettäisiin kehittämättä ja teho olisi esimerkiksi vikatilanteissa pysyvästi rajoitettu.
Lehto kannustaa aktiiviseen ja aikaiseen vuoropuheluun oman alueen verkkoyhtiön kanssa, kun yritys suunnittelee esimerkiksi investointia, toiminnan kasvattamista tai sähkön tarvetta lisääviä prosessimuutoksia. Yhdessä voidaan pohtia esimerkiksi sitä, millainen kapasiteettitilanne on, missä vaiheessa ja miten yhteistyö etenisi tai sopisiko tilanteeseen joustava liittymä.
– Verkkokapasiteetin saatavuus on liiketoiminnan kehittämisen kannalta olennainen tekijä. Verkkoyhtiöön kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Lehto sanoo.
Lähde: Energiateollisuus ry, IEA