Elinkaariajattelu pakottaa yritystä tarkastelemaan oman toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Siten se lisää yritysten kilpailukykyä. Tätä mieltä on tutkimusprofessori Maria Kopsakangas–Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Suomen ympäristökeskuksesta.
Maria Kopsakangas–Savolainen haluaa herätellä yrityksiä elinkaariajatteluun. Siihen on useita syitä. Ilmastonmuutosta hidastavia toimia pitää tehdä nopeasti. IPCC:n 1,5 asteen raportti osoittaa selvästi, kuinka paljon pienemmäksi ilmastohaitat jäävät, jos lämpötilan nousu pystytään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Yhtä tärkeää kuin ilmastomuutoksen hidastaminen on luonnon monimuotoisuus.
Kestävyyttä pitää katsoa laajana kokonaisuutena. Yritykset ovat avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Elinkaariajattelu on keino saavuttaa tavoitteet.
Kopsakangas–Savolaisen mukaan elinkaariajattelu on varsin hyvin tiedostettua Suomessa. Toisaalta olemme vielä tilanteessa, jossa vain suurimmat edelläkävijäyritykset käyttävät sitä aktiivisesti toimintansa tukemiseen. "Suuret yritykset hyötyvät mahdollisesti elinaariajattelusta enemmän kuin pienet ja keskisuuret. Mutta minkä tahansa kokoiselle yritykselle on hyötyä siitä, että se tarkastelee oman toimintansa vahvuuksia ja heikkouksia. Elinkaariajattelu on hyödynnettävissä laajalti myös palvelusektorille", hän sanoo.
Harva tulee ehkä ajatelleeksi, että elinkaarimenetelmillä haetaan myös taloudellista lisäarvoa. Tuotteiden elinkaaren ymmärtäminen voi kuitenkin paljastaa merkittäviä mahdollisuuksia parantaa materiaali- ja taloudellista tehokkuutta. Tutumpaa monelle on, että elinkaarimenetelmillä tavoitellaan ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvää lisäarvoa. Se saadaan tuoteketjun paremmasta hallinnasta, innovatiivisista yritysstrategioista ja yritysten välisistä kumppanuuksista.
Elinkaarianalyysien tekemiseen ei ole yhtä yksittäistä tapaa tai menetelmää. Yrityskenttä on laaja, ja yritysten tarpeet moninaiset. Ohjeistuksia on kuitenkin laadittu helpottamaan analyysien tekoa, ja niistä esimerkkinä on Euroopan komission johdolla laadittu International Reference Life Cycle Data System eli nk. ILCD handbook -käsikirja.
Elinkaariajattelu tarjoaa yritykselle ensisijaisesti keinon, jolla se löytää tuotteiden ja toimintojen kehittämiskohteet. Ovatko jotkut prosessit energiatehottomia, kuluuko jossain vaiheessa liikaa vettä? Kuinka mahtaa olla materiaalihukan laita?
Toiseksi elinkaariajattelua voidaan käyttää alihankkijoiden vertailuun ja valintaan. Siten tuoteketjusta tulee ympäristön kannalta parempi. Yritys voi myös tunnistaa omiin tuotteisiinsa liittyvät kriittiset raaka-aineet ja energiantuotantomuodot esimerkiksi muualla tehtyjen tutkimusten ja kirjallisuuden avulla, ja näiden pohjalta asettaa alihankkijoilleen kysymyksiä haitallisten raaka-aineiden käytöstä.
Mikä sitten on elinkaariajattelun ja yrityksen strategian välinen yhteys? Maria Kopsakangas–Savolaisella on vastaus valmiina. "Elinkaarimenetelmät ovat työkaluja strategisten ongelmien ja mahdollisuuksien löytämiseen. Yksi tärkeimmistä johtopäätöksistä on se, että kestävyysperiaatteiden noudattaminen johtaa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mahdollisuuksien hallintaan. Näin yritys voi siis kestävyysperiaatteiden kautta kehittää strategiaansa", hän toteaa.
Yritykset voivat edistää markkina-asemaansa ja sidosryhmäkuvaansa esim. käyttämällä elinkaariajatteluun pohjautuvia ympäristömerkkejä, ympäristöselosteita (Environmental Product Declarations (EPD) tai hiilijalanjälkimerkkejä. Elinkaariajattelun hyödyntäminen ja tuloksista viestiminen saattaa myös parantaa yrityskuvaa sijoittajien ja asiakkaiden keskuudessa.
Elinkaariarviointi (LCA) on kansainvälisesti standardoitu menetelmä (ISO 14040).
LCA auttaa määrittelemään tuotteisiin ja palveluihin liittyviä ympäristöpaineita, ympäristöhyötyjä, kompromisseja ja alueita parannusten saavuttamiseksi ottaen huomioon tuotteen koko elinkaaren.
LCA käsittelee tuotteen ympäristönäkökohtia ja potentiaalisia ympäristövaikutuksia (esim. luonnonvarojen käyttöä ja päästöjen vaikutuksia ympäristössä) koko sen elinkaaren ajan raaka-aineen hankinnasta tuotantoon, käyttöön, käytöstä poistoon, kierrätykseen ja jätteiden loppusijoitukseen (ns. kehdosta hautaan).
Lue lisää elinkaarianalyyseistä.
Kauppatieteiden tohtori Maria Kopsakangas–Savolainen (kuvassa yllä) keskittyy tutkimuksessaan erityisesti kestävään energiatalouteen ja sähkömarkkinoiden toimintaan. Hän on myös perehtynyt elinkaariajatteluun. Maria toimii yhteisprofessuurissa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Suomen ympäristökeskuksessa.