Kun energiaa käytetään viisaammin, yritykset voivat sekä vahvistaa kilpailukykyään että edistää ilmastosiirtymää. Mutta miten päästä alkuun käytännössä?
Sähkön tarve Suomessa kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Samalla kiinnostus jo olemassa olevan energian tehokkaampaan käyttöön lisääntyy.
Useimmat yritykset näkevät energiatehokkuuden välttämättömänä osana liiketoimintastrategiaa. Kyse ei ole vain energiansäästöstä, vaan myös kustannusten hallinnasta, haavoittuvuuden vähentämisestä ja toimintavarmuuden turvaamisesta.
Nopea reagointi voi antaa merkittävän kilpailuedun, erityisesti aikana, jolloin energian hinnat nousevat ja resurssitehokkuuden vaatimukset kiristyvät.
Useimmille yrityksille työ alkaa ymmärtämällä, mihin energia todellisuudessa kuluu. Energiakartoitus paljastaa, mitkä prosessit, koneet tai rakennukset kuluttavat eniten.
Usein löytyy niin sanottuja “energiarosvoja” – tehottomia ilmanvaihtojärjestelmiä, vanhoja valaistusratkaisuja tai lämmityslaitteita, jotka käyvät turhaan. Kun energian virtaus tehdään näkyväksi, on helpompaa priorisoida oikeat toimenpiteet.
Rakenteellinen suunnitelma, jossa on vastuut, aikataulut ja seuranta, luo edellytykset tulosten mittaamiselle ja vaiheittaiselle kehittämiselle.
Pienet askeleet, suuri vaikutus
Energiatehokkuus harvoin tarkoittaa suuria, kalliita projekteja. Usein kyse on useista pienistä toimista, jotka yhdessä tuottavat merkittävän vaikutuksen. Tässä kolme esimerkkiä, joilla monet yritykset aloittavat:
LED-valaisimiin siirtyminen ja läsnäolotunnistus ovat nopeita ja helppoja keinoja vähentää sähkönkulutusta. Moderni valaistus käyttää vain murto-osan energiasta verrattuna vanhoihin järjestelmiin ja vaatii vähemmän huoltoa. Toimistoissa, varastoissa ja teollisuustiloissa säästö voi olla merkittävä jo ensimmäisenä vuonna.
Nämä järjestelmät muodostavat usein suuren osan energiankäytöstä sekä kiinteistöissä että teollisuudessa. Käyttöaikojen säätämisellä, lämpötilan optimoinnilla ja huollon tarkistuksilla voidaan vähentää kulutusta tinkimättä mukavuudesta. Hyvin tasapainotettu sisäympäristö säästää energiaa ja parantaa työolosuhteita.
Älykkäillä ohjausjärjestelmillä ja sensoreilla energiankäyttöä voidaan optimoida reaaliajassa. IoT-ratkaisut (Internet of things) mahdollistavat lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon automaattisen säädön tarpeen mukaan, mikä säästää energiaa ja vähentää laitteiden kuormitusta. Digitaalinen valvonta tarjoaa lisäksi arvokasta dataa jatkokehitykseen.
Kehitystä hidastavat esteet ovat todellisia. Monet yritykset kokevat investointikustannukset kynnykseksi, ja epävarmuus takaisinmaksuajoista siirtää päätöksiä tulevaisuuteen.
Toiset jumittuvat teknisiin ratkaisuihin ilman pitkäaikaista seurantaa. Jotta energiatehokkuus tuottaisi todellista vaikutusta, tarvitaan sekä teknisiä toimenpiteitä, muutoksia toimintatapoihin että sitoutuneita työntekijöitä.
Onnistunut työ edellyttää, että energiatehokkuus on osa johtamisjärjestelmää – ei erillinen projekti.
Menestyneimmät yritykset näkevät energiatehokkuuden jatkuvana prosessina. Kun ensimmäiset toimet toteutetaan, vapautuu usein resursseja seuraaviin askeliin – investointeihin aurinkopaneeleihin, akkuvarastointiin tai kuljetusten sähköistämiseen.
Tehokkuus muodostuu näin luonnolliseksi osaksi siirtymää kohti resurssitehokkaampaa energiajärjestelmää. Kyse ei ole kaiken tekemisestä kerralla, vaan aloittamisesta sieltä, missä vaikutus on suurin – ja etenemisestä askel kerrallaan.
Energiatehokkuus on konkreettinen ja mitattava tapa aloittaa vastuullisuustyö. Se vähentää ilmastovaikutuksia, parantaa kannattavuutta ja luo vakaan pohjan tuleville investoinneille.
Yrityksille, jotka haluavat olla osa tulevaisuuden energiaratkaisuja, tämä on itsestään selvä lähtökohta – ja ehkä kaikkein kannattavin toimenpide.
Haluatko vähentää energiakustannuksia jopa 20 % ja samalla pienentää ilmastovaikutusta? Lataa maksuton oppaamme ja saat konkreettisia vinkkejä, tarkistuslistoja ja menetelmiä, jotka tekevät energiatehokkuudesta helppoa ja kannattavaa.