Monille lämmin kevät ja aurinkoinen kesä ovat toiveiden täyttymys. Sähkömarkkinoiden näkökulmasta tilanne on kuitenkin monimutkaisempi, sillä lumi ja sateet vaikuttavat suoraan vesivoiman tuotantoon – ja siten myös sähkön hintaan.
– Pohjoismaissa hydrologisesta taseesta puhutaan paljon – sillä tarkoitetaan vesivarantojen yli- tai alijäämätilannetta, selittää Vattenfallin salkunhoitaja ja neuvonantaja Heikki Valve.
Hydrologinen tase kuvaa vesivarojen kokonaismäärää Pohjoismaissa: vesivarastoissa olevaa vettä, maaperään sitoutunutta vettä sekä lunta. Se on keskeinen tekijä vesivoiman tuotantoedellytyksille, ja sillä on myös vaikutusta sähkön hintaan. Kun hydrologinen tase on ylijäämäinen, vettä on runsaasti, mikä yleensä painaa sähkön hintaa alaspäin. Alijäämätilanteessa tilanne on päinvastainen.
Runsaan tulovirtaaman aikana vettä voidaan varastoida altaisiin ja käyttää myöhemmin, esimerkiksi silloin kun sähkön kysyntä kasvaa. Näin vesivarastot toimivat eräänlaisena energian varastona sähköjärjestelmässä.
Suomen vesivarastojen merkitys koko Pohjoismaiden mittakaavassa on suhteellisen pieni: niiden osuus on noin 4 prosenttia koko kapasiteetista. Ruotsissa kapasiteettia on noin 84 prosenttia ja Norjassa jopa 94 prosenttia enemmän kuin Suomessa.
- Tästä näkökulmasta Suomen vesivarastot voivat kohentua jo melko vähäisilläkin sademäärillä, Heikki Valve sanoo.
Talven aikana osa Pohjoismaiden vesivaroista varastoituu lumeen. Vesi on jo tällöin osa hydrologista tasetta, mutta niin kauan kuin se on sitoutunut lumikerrokseen, se ei kerrytä vesivarastojen tulovirtaamaa. Sitä voidaan siksi pitää “jäätyneenä resurssina”, joka tulee käyttöön vasta lämpötilan noustessa.
Kun lumi alkaa sulaa keväällä, käynnistyy kevättulva. Tällöin talven aikana varastoitunut vesi vapautuu ja täyttää vesivarastoja. Näin vesi siirtyy lumipeitteestä varastoihin, joita voidaan myöhemmin käyttää sähköntuotannossa.
Tulovirtaaman suuruus riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon lunta on kertynyt talven aikana. Runsasluminen talvi tuo yleensä hyvän tulovirtaaman ja parantaa varastojen täyttöastetta, kun taas vähäluminen talvi tarkoittaa, että sulamisen käynnistyessä vettä on vähemmän saatavilla.
– Vähäiset lumimäärät tarkoittavat vähemmän sulamisvettä. Se johtaa lyhyempään ja voimakkaampaan kevättulvaan sekä pienempään veden kertymään vesistöihin ja varastoihin, jolloin vesivarastot eivät täyty normaalin tai runsaan kevättulvan tapaan, Heikki Valve sanoo.
Kevättulvan jälkeen varastot täydentyvät sateiden myötä seuraavaan talveen asti. Kun kylmä kausi alkaa ja sateet tulevat taas lumena, käytetään vuoden aikana varastoihin kertynyttä vettä.
Vesitase on tällä hetkellä alijäämäinen Pohjolassa. Suomessa alijäämä on tällä hetkellä noin –0,2 TWh, kun Ruotsissa vastaava luku on noin –4 TWh ja Norjassa –10 TWh. Kokonaisuudessaan hydrologinen tase on Suomessa noin –0,5 TWh, kun Ruotsissa se on noin –6 TWh ja Norjassa –17 TWh.
- Suomen tilanne voi kohentua melko nopeasti, sillä käytettävissä olevan vesienergian palautuminen normaalitasolle ei edellytä poikkeuksellisen suuria sademääriä, Heikki Valve sanoo.
- Toisaalta, vaikka Suomen tase olisi normaali tai jopa ylijäämäinen, yhteinen sähkömarkkina ja siirtoyhteydet tasoittavat eroja alueiden välillä ajan myötä. Hintataso mukautuu: sähkön hinta laskee alueilla, joilla tarjontaa on enemmän, ja nousee alueilla, joilla sähköstä on niukkuutta. Sähköä tuotetaan pääsääntöisesti siellä, missä se on edullisinta, ja siirretään alueille, joilla hinta on korkeampi.
Pohjoismaissa sähkömarkkina on tiiviisti sidoksissa luonnon vaihteluihin. Energiajärjestelmässä, jossa vesivoima muodostaa suuren osan sähköntuotannosta ja tuuli‑ sekä ydinvoimalla on merkittävä rooli, järjestelmä on herkkä kuivuudelle, heikolle kevättulvalle ja vähäisille tuulille.
Lähtötilanne Pohjoismaissa on nyt tavallista heikompi. Vuoden alkuun ajoittunut pitkä kuiva jakso on heikentänyt hydrologista tasetta merkittävästi. Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua vuoden aikana. Hydrologinen tase voi parantua, jos kesä tuo mukanaan runsaasti sateita.
Siksi samalla kun monet odottavat kesältä aurinkoa, lämpöä ja uimakelejä, jotkut vilkaisevat taivaalle ja toivovat näkevänsä sateen tuovia pilviä.
> Kuinka yritykset voivat tehostaa energiankulutustaan