Energian hintojen noustessa paine päästöjen hinnoittelun keventämiseen kasvaa. EU:n päästökauppajärjestelmän heikentäminen voi kuitenkin tulla Euroopalle kalliiksi – sekä ilmaston että pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta.
EU aikoo tarkastella päästökauppajärjestelmäänsä (ETS) tänä kesänä tilanteessa, jossa sekä kotitaloudet että teollisuus kamppailevat korkeiden energiakustannusten ja geopoliittisen epävarmuuden kanssa. Vaatimukset järjestelmän höllentämisestä voimistuvat. Keskeinen kysymys on, mitä tämä tarkoittaisi pitkällä aikavälillä.
Vuonna 2005 käynnistetty ETS on vähentänyt sen piiriin kuuluvien toimialojen päästöjä noin 40 prosenttia. Se on edelleen EU:n tärkein väline energiasiirtymän edistämisessä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisessa. Samalla ilmastotavoitteita on kiristetty: tavoitteena on nyt vähentää nettopäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, mikä edellyttää entistä vakaampia ja ennakoitavampia politiikkakehyksiä.
EU:n päästökauppadirektiivin tuleva tarkistus tapahtuu haastavassa tilanteessa, sanoo
- Teollisuuteen ja kuluttajiin kohdistuva paine monissa Euroopan maissa tekee tulevista EU-neuvotteluista erityisen vaikeita. Energian hinnat Euroopassa ovat jo kansainvälisesti vertailtuna korkeat, ja geopoliittinen kehitys voi nostaa niitä entisestään.
Tämä on lisännyt vaatimuksia ETS:ään liittyvien kustannusten alentamiseksi. Samalla Vattenfall ja monet muut toimijat varoittavat, että järjestelmän heikentäminen voi murentaa investointikannustimia ja luottamusta EU:n ilmastopolitiikkaan.
Erik Filipssonin mukaan päästökaupan heikentäminen olisi strateginen virhe.
- Vahva ETS on ratkaisevan tärkeä paitsi päästöjen vähentämiseksi myös Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Jos hintasignaali heikkenee, energiasiirtymän edellyttämien investointien vauhdittaminen vaikeutuu, mikä voi tehdä EU:sta entistä haavoittuvamman, hän sanoo.
Korkeat energiahinnat liittyvät ensisijaisesti Euroopan riippuvuuteen tuoduista fossiilisista polttoaineista. Riippuvuuden vähentäminen edellyttää eurooppalaisen, fossiilivapaan energian nopeampaa käyttöönottoa – ja tässä ETS auttaa tekemällä päästöistä kalliimpia ja fossiilivapaista vaihtoehdoista houkuttelevampia.
Järjestelmän ydin on päästöjen hinnoittelu. Käytännössä hiilidioksidipäästöille asetetaan hinta, joka ohjaa yritysten investointipäätöksiä kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja.
- Järjestelmä on suunniteltu siten, että kustannustehokkaimmat päästövähennykset toteutuvat – riippumatta siitä, missä EU-maassa tai millä sektorilla ne tehdään. Markkina määrittää hinnan ja luo investointikannustimet, samalla kun poliittinen ohjaus takaa päästöjen vähentymisen päästöoikeuksien määrän mukaisesti.
Kolme keskeistä lyhennettäETS (EU Emissions Trading System) LRF (Linear Reduction Factor) CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) |
Samalla keskustellaan toimista, joilla hiilen hintaa voitaisiin hillitä. Yksi ehdotus on päästöoikeuksien huutokauppaamisen lisääminen, mikä kasvattaisi myös investointivaroja.
- Konkreettinen esimerkki on Euroopan komission huhtikuussa esittelemä niin sanottu ‘ETS Investment Booster’. Periaatteessa kannatamme sitä, että noin 30 miljardia euroa huutokauppatuloista käytetään teollisuuden vähähiilistämisen ja erityisesti sähköistämisen tukemiseen hiilidioksidin hintasignaalin rinnalla, Filipsson sanoo.
- Tämä edellyttää kuitenkin, ettei noin 400 miljoonaa päästöoikeutta siirretä markkinavakausvarannosta markkinoille lyhyessä ajassa.
Markkinavakausvaranto (MSR) toimii puskurina, joka säätelee päästöoikeuksien tarjontaa markkinoilla liiallisen yli- tai alitarjonnan ehkäisemiseksi ja hintavakauden turvaamiseksi.
ETS:n tuotot ovat merkittäviä (noin 40 miljardia euroa vuodessa), ja niillä on tärkeä rooli siirtymän rahoituksessa. Lyhyen aikavälin tulonlisäykseen tähtäävät toimet voivat kuitenkin heikentää järjestelmän hintasignaalia.
- Lyhyen aikavälin toimet voivat näyttää poliittisesti houkuttelevilta, mutta ne voivat heikentää investointikannustimia fossiilivapaisiin ratkaisuihin.
Energian hintojen nousun vaikutukset vaihtelevat jäsenmaittain. Fossiilisista polttoaineista riippuvaisemmat maat ovat haavoittuvampia, kun taas fossiilivapaata sähköntuotantoa lisänneet maat ovat paremmassa asemassa. Tämä vaikuttaa myös suhtautumiseen ETS-järjestelmään ja sen tuleviin muutoksiin vuoden 2030 jälkeen.
Järjestelmän keskeinen osa on päästökaton asteittainen kiristäminen. LRF määrittää vuosittaisen päästöoikeuksien vähenemisen ja luo ennustettavuutta yrityksille ja sijoittajille.
- Monet vaativat tämän tekijän pienentämistä, mutta suunnan muuttaminen nyt heikentäisi luottamusta järjestelmään. Sääntelyn vakaus on ratkaisevaa siirtymän vauhdin säilyttämiseksi.
Keskustelun ytimessä on tasapaino lyhyen aikavälin kustannuspaineiden ja pitkän aikavälin tavoitteiden välillä.
- Euroopan kilpailukyky on turvattava, mutta ETS:n heikentäminen ei ole oikea ratkaisu. Se voi heikentää ilmastoinvestointeja ja lisätä haavoittuvuutta tulevissa kriiseissä.
Fossiiliriippuvuuden vähentäminen on keskeistä EU:n kilpailukyvylle. Samalla ETS voi tukea kilpailukykyä entistä enemmän, jos sen tuottoja käytetään laajemmin teollisuuden ilmastotoimien tukemiseen. EU ottaa käyttöön myös CBAM-mekanismin, joka hinnoittelee päästöt tuonnille maista, joissa ilmastopolitiikka on vähemmän kunnianhimoista.
EU:n nyt tekemillä päätöksillä on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen – aina teollisuuden siirtymästä energiajärjestelmän kehitykseen ja Euroopan asemaan globaalissa taloudessa.