Vaasan lähelle Korsnäsiin suunniteltu miljardiluokan merituulivoimapuisto vahvistaisi kotimaista, uusiutuvaa sähköntuotantoa ja toisi investointeja. Mitä sen toteutuminen vaatii luvitukselta, ennakoitavuudelta ja sidosryhmäyhteistyöltä?
Korsnäsin merituulivoimapuistoa Suomen länsirannikolla voi kutsua yhdeksi Suomen tämän hetken merkittävimmistä teollisista projekteista.
– Valmistuttuaan Korsnäs on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan merituulivoimapuisto, sanoo Vattenfallin merituulivoiman markkinakehitysjohtaja ja hankkeen sidosryhmäpäällikkö Frans Villanen.
Korsnäsin merituulivoimapuisto voisi tuottaa vuosittain 5000 GWh fossiilivapaata, uusiutuvaa sähköä. Useiden miljardien eurojen hanke on Vattenfallin ja Metsähallituksen yhteinen. Sähköntuotannon odotetaan käynnistyvän 2030-luvulla. Investointi etenee kuitenkin vain, jos toimintaympäristö on suotuisa.
Edessä on vielä merkittäviä luvitukseen, suunnitteluun, sääntelyyn ja taloudelliseen kannattavuuteen liittyviä ratkaisuja. Tärkeää on myös hankkeen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys.
Parhaillaan käynnissä oleva hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) valmistuu ensi vuonna. Vattenfall pyrkii minimoimaan hankkeen negatiiviset ympäristövaikutukset ja riskit. Osana YVA-prosessia tutkitaan esimerkiksi eri reittivaihtoehtoja sähkönsiirrolle, merenpohjaa ja jäätilanteen vaikutuksia voimalaan.
Merituulivoimahankkeet ovat pitkiä prosesseja, joten avoin vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa on tärkeää. Vattenfall keskustelee hankkeesta ja sen vaikutuksista aktiivisesti esimerkiksi viranomaisten, päättäjien ja paikallisten yhteisöjen kanssa.
– Vattenfallilla on 25 vuoden kokemus merituulivoimasta Euroopassa, mutta Suomessa teollisen skaalan merituulivoimatuotanto on uutta. Tiedonjaon ja eri näkemysten kuuntelemisen merkitys korostuu.
Esimerkiksi Vind Café -keskustelutilaisuudet ovat keränneet paljon osanottajia Pohjanmaalla.
– Korsnäsissä paikalliset ovat ottaneet hankkeen alusta saakka myönteisesti vastaan. He näkevät merituulivoimassa potentiaalia ja mahdollisuuksia. Keskustelu heidän kanssaan on ollut mielekästä ja rakentavaa, Villanen kertoo.
Sidosryhmäkeskustelujen perusteella Vattenfall selvittää osana YVA-prosessia alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin hankealueen lintujen määrää ja käyttäytymistä eri vuodenaikoina.
Päättäjien suuntaan Vattenfall on vienyt tietoa merituulivoimasta, hankkeen mittakaavasta ja merituulivoiman toteuttamisen edellytyksistä Suomessa.
Pohjanmaalla on yhteensä 1,56 GW eli 17 prosenttia Suomen tuulituotannosta. Korsnäsin merituulivoimahanke yksinään on 1,3–2,5 GW, Villanen vertaa.
– Yksi merituulivoimahanke käytännössä tuplaisi tuulituotannon Pohjanmaalla. Moni ei ole sitä etukäteen ajatellut.
Suomessa on Villasen mukaan hyvät perusedellytykset merituulivoiman kehittämiselle: laajat merituulivoimalle soveltuvat merialueet, kasvava sähköntarve ja vahva teollinen perusta. Hän muistuttaa, että merituulivoimaa on rakennettu pääosin maihin, jotka ovat aktiivisesti toimineet sen eteen.
Sääntelyllä, luvituksella ja poliittisilla päätöksillä on suuren merituulivoimainvestoinnin toteutumiselle ratkaiseva merkitys. Investointien toteutuminen edellyttää ennakoitavaa sääntelyä, toimivia lupaprosesseja ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa, Villanen korostaa.
– Olemme peräänkuuluttaneet esimerkiksi riskienjakoselvitystä ja eri tahojen rooleja hankkeessa. Se parantaisi ennustettavuutta ja veisi lähemmäs investointipäätöstä. Vakaassa toimintaympäristössä pystytään tekemään investointipäätöksiä.
Villanen nostaa positiivisena esimerkkinä Tanskan, jossa Vattenfall voitti äskettäin kahden merituulivoimahankkeen kilpailutuksen. Alueen alustavat tutkimukset oli tehty etukäteen, joten perustiedot olivat käytössä hankkeen varhaisessa vaiheessa ja ennakoitavuus parani.
Merituulivoima tukee yhteiskunnan sähköistymistä ja teollisuuden kasvua, vähentää riippuvuutta energiantuonnista sekä vahvistaa kotimaista sähköntuotantoa ja huoltovarmuutta, Villanen luettelee. Hanke olisi myös merkittävä työllistäjä.
– Varovaisenkin skenaarion mukaan puhutaan 40 000 henkilötyövuodesta projektin aikana.
Liikevaihto suorien ja kerrannaisvaikutusten kanssa on jopa 20 miljardia euroa projektin elinkaaren aikana. Myös loppukäyttäjä voi tuoda työllisyysvaikutuksia, Villanen iloitsee.
– Ja tämä on vain yksi merituulivoimapuisto. Suomessa on monta merituulivoimalle soveltuvaa aluetta. Potentiaali on valtava.