Suomi on osa pohjoismaisia ja eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Eri maiden väliset sähkönsiirtoyhteydet mahdollistavat sähkön tuonnin ja viennin tarpeen mukaan. Siksi myös muualla Euroopassa tapahtuvat muutokset voivat heijastua sähkön hintaan Suomessa.
Euroopan maiden sähköntuotanto perustuu erilaisiin tuotantomuotoihin. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa vesivoimalla on suuri merkitys, Tanskassa ja Saksassa tuulivoimalla ja Ranskassa ydinvoimalla. Suomessa tuotantorakenne on monipuolinen, ja erityisesti tuulivoiman merkitys on kasvanut.
- Suomen sähkömarkkinoita ei voi tarkastella erillään muista Pohjoismaista ja Euroopasta. Siirtoyhteyksien kautta eri markkinat ovat yhteydessä toisiinsa, ja siksi muualla tapahtuvat muutokset voivat näkyä myös Suomessa, Vattenfallin salkunhoitaja Heikki Valve sanoo.
Eri maiden välinen sähkökauppa auttaa tasapainottamaan tuotannon ja kulutuksen vaihteluita. Kun sähköä on yhdellä alueella runsaasti saatavilla, sitä voidaan siirtää alueille, joilla kysyntä on suurempaa.
Tämän merkitys korostuu tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä, sillä niiden tuotanto vaihtelee sään mukaan. Sääolosuhteet vaihtelevat eri puolilla Eurooppaa, joten sähköä voidaan siirtää alueiden välillä tuotanto- ja kysyntätilanteen mukaan siirtoyhteyksien sallimissa rajoissa.
Suomelle erityisen tärkeitä ovat yhteydet muihin Pohjoismaihin. Suomen ja Ruotsin väliset yhteydet vahvistuivat vuonna 2025, kun uusi Aurora Line -voimajohto otettiin käyttöön. Se lisäsi sähkönsiirtokapasiteettia maiden välillä ja vahvisti Suomen yhteyttä pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin.
Suomen sähkön hinta ei muodostu erillään muista markkinoista. Siirtoyhteydet mahdollistavat sähkökaupan eri hinta-alueiden välillä, joten hintaan vaikuttavat kotimaisen tuotannon ja kulutuksen lisäksi myös tilanne lähialueilla.
Kun sähköä on Suomessa tai lähialueilla runsaasti tarjolla suhteessa kysyntään, hinnat voivat laskea. Vastaavasti vähäinen tuotanto, suuri kulutus tai rajallinen siirtokapasiteetti voivat näkyä korkeampina hintoina.
- Suomen sähkön hintaan vaikuttavat kotimaisen tuotannon ja kulutuksen lisäksi myös sää, siirtokapasiteetti ja tilanne lähialueiden sähkömarkkinoilla. Siksi hintakehitystä kannattaa seurata Suomen rajojen ulkopuoleltakin, Valve sanoo.
Sähkön hinta ei kuitenkaan ole kaikkialla sama. Hintaeroja syntyy erityisesti silloin, kun siirtokapasiteetti alueiden välillä ei riitä tasaamaan tarjonnan ja kysynnän eroja.
Tuulivoiman kasvu lisää joustavuuden tarvetta
Säästä riippuvan sähköntuotannon lisääntyessä myös tuotannon vaihtelut kasvavat. Tuulisella säällä sähköä voi olla runsaasti tarjolla, kun taas tyynellä säällä tuulivoiman tuotanto vähenee. Samalla sähkönkulutus vaihtelee esimerkiksi sään, vuorokaudenajan ja teollisuuden tarpeiden mukaan.
Sähköjärjestelmä tarvitsee siksi erilaisia joustokeinoja. Siirtoyhteyksien lisäksi tasapainoa voidaan ylläpitää esimerkiksi säädettävällä sähköntuotannolla, energian varastoinnilla ja kulutusjoustolla.
Suomen sähkömarkkinoita ei voi tarkastella irrallaan muusta Euroopasta. Sähkön hintaan vaikuttavat samanaikaisesti kotimainen tuotanto ja kulutus, sääolosuhteet, siirtokapasiteetti sekä tilanne muilla sähkömarkkinoilla.
- Yrityksen näkökulmasta sähkön hinnan muodostumista kannattaa tarkastella laajana kokonaisuutena. Suomen markkinaan vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät Suomessa, Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa, Heikki Valve sanoo.