Energia-alalla varautuminen on pitkälle kehittynyttä, sillä sähkön ja lämmön toimitus on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä. Samalla energia-alan käytännöt voivat tarjota ajateltavaa myös muille yrityksille, sillä varautuminen koskee kaikkia.
Energia-alalla varautuminen on keskeinen osa normaalia toimintaa. Sekä sähkö- että lämpöyhtiöissä toimintaa suunnitellaan ja kehitetään niin, että energiaa voidaan toimittaa mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeustilanteissa.
Sähköhuollossa varautuminen on osin lakisääteistä. Esimerkiksi sähköverkkoyhtiöiden on laadittava varautumis- ja valmiussuunnitelmat, ja niiden riittävyyttä myös valvotaan. Kaukolämpöpuolella lainsäädäntö velvoittaa vähemmän, mutta toimitusvarmuus ohjaa toimintaa vahvasti.
EU:n Critical Entities Resilience CER-direktiivin kansallisen toimeenpanon myötä yritysten varautumiseen on tulossa muutoksia. Direktiivin perusteella määritellään yrityksiä, joille tulee uusia velvoitteita varautumiseen. Direktiivin toimeenpanon yhteydessä myös energia-alalle tulee uusia velvoitteita, ja osa toimijoista luokitellaan huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi. Suomessa nämä yritykset on määrä nimetä viimeistään 17. heinäkuuta.
Huoltovarmuustyössä keskeinen toimija Suomessa on Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskuksen rooli on koordinoida, edistää ja mahdollistaa huoltovarmuustyötä niillä alueilla, jotka ovat kriittisiä huoltovarmuuden kannalta. Suomessa noin 1500 yritystä kuuluu huoltovarmuusorganisaation poolitoimintaan. Poolit kokoavat yhteen eri toimialojen yrityksiä, joita pidetään huoltovarmuuden kannalta keskeisinä.
Energia-alan yritykset ovat mukana esimerkiksi sähkö- ja lämpöpoolien toiminnassa. Poolit tarjoavat yrityksille varautumiseen liittyviä työkaluja, koulutuksia, materiaaleja ja yhteistyöverkostoja.
Huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten varautumisesta voivat kaikki yritykset ottaa mallia, sillä varautumisen perusperiaatteet ovat samoja kaikille, kertoo Kati Takala, Energiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö.
Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel
Yrityksissä varautuminen tehdään pääosin normaalioloissa. Tavoitteena on varmistaa, että toiminta toimii arjessa, mutta samalla huomioidaan myös poikkeustilanteet.
Varautuminen alkaa riskien tunnistamisesta. Yrityksissä kartoitetaan esimerkiksi toimitusketjuja, alihankkijoita ja logistiikkaa sekä arvioidaan, miten erilaiset häiriöt vaikuttaisivat omaan toimintaan.
– Energia-alalla varavoiman avulla voidaan ylläpitää sekä tuotantoa että jakelua tilanteissa, joissa normaalit järjestelmät eivät toimi, kertoo Sirpa Leino, Energiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö.
Riskien tunnistamisen ohella tarkastellaan myös turvallisuutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kulunvalvontaa, kameravalvontaa, kyberturvallisuutta sekä erilaisiin huijauksiin varautumista.
Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuusmallia voi hyödyntää riskien tunnistamisen tukena sekä yrityksen toiminnan jatkuvuuden, turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa. Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta löytyy myös oppaat sähköpulatilanteisiin, varavoiman käyttöön ja fyysiseen suojautumiseen.
Varautuminen on henkilöstökysymys
Pitkittyneissä häiriötilanteissa myös henkilöstön jaksaminen ja toimintakyky nousevat keskeisiksi. Selkeät ja harjoitellut suunnitelmat tehtävistä ja varahenkilöistä tukevat toimintaa häiriötilanteissa.
– Yrityksissä on alettu kiinnittää enemmän huomiota työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tukemiseen pitkittyneissä kriisitilanteissa, sanoo Takala.
Samalla korostuu työntekijöiden oma varautuminen.
– Jos ihmiset pärjäävät kotona esimerkiksi 72 tunnin häiriötilanteessa, se helpottaa myös yritysten ja viranomaisten toimintaa kriisin aikana, Leino sanoo.
Sekä sähkö- että lämpöyhtiöissä järjestetään harjoituksia, joissa käydään läpi erilaisia häiriötilanteita ja testataan suunnitelmien toimivuutta. Harjoittelu on tärkeä osa varautumista, sillä se mahdollistaa suunnitelmien testaamisen ja kehittämisen käytännön tasolla ennen todellisten häiriötilanteiden ilmenemistä.
Kaikki yritykset voivat kehittää varautumistaan harjoitusten avulla. Huoltovarmuuskeskuksen Häiriöhyrrän avulla voi tehdä omaehtoista harjoittelua.
– Kun suunnitelmia ja ohjeita testataan harjoituksissa, huomataan usein asioita, joita pitää vielä kehittää tai tarkentaa, Leino kertoo.
– Kaikkia yrityksiä yhdistää ajatus siitä, että ennakolta huolellisesti suunnitellut perustoiminnot tukevat häiriötilanteista selviytymistä, Takala muistuttaa.