Järkiperäinen logistiikka-ala, kehittynyt akku- ja lataustekniikka sekä taloudelliset edut. Nämä tekijät voivat johtaa siihen, että raskaan liikenteen ajoneuvot sähköistyvät henkilöautoja nopeammin. – Sähkö on jo kilpailukykyistä polttoaineena ja tulee olemaan sitä vielä enemmän, mitä halvempia akuista tulee, sanoo Eric Berglund, Vattenfall Services Nordic AB:n sähköautoinfrastruktuurin insinööri ja projektipäällikkö.
Teollisuuden ja kuljetusten osuus kasvihuonekaasupäästöistä on huomattava sekä Suomessa että Ruotsissa. Jos halutaan löytää alue, jolla molemmat sektorit voisivat tuottaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, päädytään sähkökäyttöisin raskaisiin kuljetuksiin. Kuorma-autojen ja muun raskaan liikenteen sähköistäminen hyödyttää etenkin kuljetusalaa, mutta myös teollisuus hyötyy siitä.
- Ajoneuvojen kohdalla kehitystä on tapahtunut. Akkutekniikka on kehittynyt nopeasti ja sähköratkaisut ovat myös taloudellisesti lähestymässä dieseliä, aiempaa suhteellisen edullista polttoainetta, sanoo Eric Berglund.
Hän näkee myös parantuneet akut ja nopeasti kehittyvän latausinfrastruktuurin parempana ratkaisuna kuin Ruotsissa tehdyt kokeilut sähköistetyillä maanteillä, joko sähkökiskoina tai kaapelina tien yläpuolella raitiovaunun tapaan.
– Sähkötiet ovat erittäin monimutkainen tapa ratkaista ongelma, sillä raskaiden kuljetusten akut kehittyvät niin nopeasti ja alkavat olla laadultaan erittäin hyviä, Berglund sanoo. Hyvin paljon voidaan ratkaista jo nyt suunnittelun avulla: ajoneuvo ladataan ajallaan ja oikeassa paikassa, kun se on pysähdyksissä tai kun kuljettaja tarvitsee lepoa.
Raskaiden ajoneuvojen sähköteollisuus alkaa kiihtyä, ja vaikka on vaikea ennustaa, milloin suurempi läpimurto tapahtuu, Berglund on vakuuttunut siitä, että muutos fossiilisista polttoaineista sähkökäyttöisiin käy nopeammin kuin henkilöautojen kohdalla, koska kannustimet ovat suurempia ja tärkeämpiä.
– Yksityishenkilöillä autoon yhdistyy paljon tunteita ja perinteitä. Ehkä tiettyyn merkkiin tai tietyntyyppiseen autoon liittyy tunteita ja samaistumista, mutta logistiikka-alalla kyse on vain euroista ja liiketoiminnasta. Sähkö on jo nyt kilpailukykyistä polttoaineena ja tulee olemaan vielä enemmän, mitä halvempia akuista tulee. Se tulee edistämään muutosta entistä enemmän.
Tällä hetkellä suuri osa logistiikka-alan toiminnoista on "last mile delivery" eli tavaroiden kuljetuksia myyjiltä kuluttajalle, ja ne ovat helposti sähköistettävissä. Haaste on pikemminkin pitkissä, erittäin raskaissa kuljetuksissa. Korkeat tehot ovat tarpeen paikoissa, joissa ajoneuvot voi pysäyttää ja ladata.
– Joissakin paikoissa tarvitaan sähköverkon vahvistuksia. Se ei ole ongelma, mutta vie aikaa. Yleisesti ottaen sähköistämisen helpottamiseksi voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan verkkoyhtiöihin, jotta ne käsittelisivät näitä asioita nopeammin. Lisäksi infrastruktuurin lupa- ja rakennuslupaprosessien helpottaminen on tarpeen, sillä juuri se vie usein eniten aikaa.
Voidaan sanoa, että ennen kaikkea talous ja byrokratia asettavat kapuloita rattaisiin tällä hetkellä, tekniikka on jo olemassa.
Onko ongelmana ennemminkin byrokratia ja käytännön seikat kuin kustannukset?
– Ne liittyvät yhteen. Mitä enemmän byrokratiaa, sitä kalliimmaksi se myös tulee. Mutta nykyään etenkin talous ja byrokratia asettavat kapuloita rattaisiin, sillä tekniikka on suuressa määrin jo olemassa.
Myös käytettävyys estää kehitystä. Riippumatta siitä, pystyvätkö raskaat kuljetukset käyttämään samoja lataustolppia kuin henkilöautot vai tarvitaanko uutta standardia entistä paremman tehon saavuttamiseksi, latausinfrastruktuuria on laajennettava nopeasti ja paljon.
– Raskaiden kuljetusten kohdalla infrastruktuuri on rakennettava alusta alkaen. Erityisesti, kun on kyse pitkän matkan kuljetuksista.
Pystyvätkö markkinat vastaamaan tästä laajennuksesta? Vai tarvitaanko valtiollista apua?
– Uskon, että markkinoilla on resursseja tämän muutoksen toteuttamiseen. Lisäksi uskon, että loppuasiakas on entistä valmiimpi maksamaan enemmän ympäristöystävällisemmästä kuljetustuotteesta. On myös tärkeää miettiä enemmän järjestelmätasoa ja sitä, mitä kuljetuksilla halutaan saavuttaa. Ei ole itsestään selvää, että saman palvelun tarjoaminen loppuasiakkaille edellyttää täsmälleen samaa autokokoa ja samoja reittejä. Tuki poliittiselta suunnalta voi helpottaa tiettyjä prosesseja.
Kehitys vaikuttaa luonnollisesti myös tulevaisuuden autojen ajotapaan. Ovatko kuorma-autojen kuljettajat kymmenen vuoden kuluttua ylipäätään ihmisiä? Lähes kaikilla autonvalmistajilla on nykyisin itseohjautuviin autoihin liittyviä projekteja, ja erityisesti pitkän matkan kuljetuksissa näillä voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristö- ja tehokkuushyötyjä.
– Tällä hetkellä kuorma-autot pysähtyvät silloin, kun kuljettajan lepoajat sen määrittävät, jolloin myös niiden lataus onnistuu. Jos ihmiskuljettajia ei ole, ajoneuvoa voi ajaa eri tavoin ja optimoida latauksen paremmin. Tämä on mielenkiintoista, vaikka emme vielä tiedä, mihin tämä johtaa. Edellytyksenä on kuitenkin se, että tekninen kehitys ja määräykset kulkevat käsi kädessä.