Sähkömarkkinoiden eri toimijoiden välillä tarvitaan ympärivuorokautista yhteistyötä, jotta saamme tarvitsemamme sähkön oikeaan aikaan.
Sähköä tuotetaan ja kulutetaan joka päivä, joka tunti ja joka minuutti. Koska sähköä ei voi varastoida samalla tavalla kuin esimerkiksi elintarvikkeita tai muita kulutustarvikkeita, tarvitaan tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä, jotta sähköä saadaan toimistoihin ja teollisuudelle – tarvittava määrä ja silloin kun sitä tarvitaan. Mutta kuinka tämä yhteistyö tapahtuu?
Sähköä tuotetaan vuorokauden ympäri, jotta yhteiskunnan jatkuva tarve saadaan täytetyksi. Sähköä tuotetaan Suomessa monipuolisesti usealla eri energialähteellä ja tuotantomuodolla. Tärkeimmät sähköntuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, tuulivoima, maakaasu ja puupolttoaineet. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta.
Lue myös blogi Näin toimivat sähkömarkkinat Suomessa saadaksesi kokonaisvaltaisen käsityksen siitä, miten energiamarkkinat käytännössä toimivat.
Jotta sähkö tavoittaisi sähkön käyttäjät, se pitää siirtää tuottajien laitoksista kaikkiin Suomen osiin. Tämä sähkön fyysinen siirtäminen tapahtuu sähköverkossa. Suomen sähköverkko koostuu kolmesta osasta – kantaverkosta, suurjännitteisistä jakeluverkoista ja jakeluverkoista.
Sähkön käyttäjällä on aina sopimus sen toimijan kanssa, joka omistaa alueen verkon. Sen sijaan käyttäjä voi valita, miltä sähkönmyyntiyhtiöltä ostaa sähkön. Sähköntuottajat myyvät sähkönsä, usein sähköpörssin kautta, sähkönmyyntiyhtiöille, jotka puolestaan myyvät sen edelleen sähkön käyttäjille.
Ruotsilla, Norjalla, Suomella ja Tanskalla on 1990-luvulta ollut yhteiset sähkömarkkinat, joissa hinnat määräytyvät Nord Pool -sähköpörssissä. Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen tarvittavan sähkön määrän ja tuotetun sähkön määrän suhteen perusteella. Sen vuoksi esimerkiksi hinta on halvempi yöllä, kun sähköä käytetään vähemmän. Myös sää ja tuuli voivat vaikuttaa hintoihin. Kylmällä sähkön kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat. Nasdaq Commodities -kaupankäyntipaikassa on pitkäaikaisen sähkökaupan markkina, jossa toimijat voivat varmistaa sähkön hinnan useiksi vuosiksi eteenpäin. Sähkön käyttäjä voi valita useista erityyppisistä sähkösopimuksista – vaihtuva hinta, määräaikainen sopimus tai näiden yhdistelmä.
Lue lisää Nord Pool -sähköpörssistä ja siitä, miten hinta Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla määräytyy.
Sähköä pitää joka hetki tuottaa yhtä paljon kuin sitä käytetään. Fingrid on vastuussa Suomen sähköjärjestelmästä, ja sen tehtävänä on varmistaa, että tuotannon ja kulutuksen välillä vallitsee aina tasapaino koko maassa. Taajuuden sähköverkossa pitää aina olla 50 Hz, koska Suomessa sähköllä käyvät laitteet on suunniteltu tuota taajuutta varten. Jos tuotanto ylittää kulutuksen, sähköverkon taajuus kasvaa, ja jos kulutus ylittää tuotannon, taajuus pienenee. Tuolloin tuotantoa pitää nopeasti vähentää tai lisätä, jotta tasapaino saadaan palautettua.
Sähkönmyyjät ovat lain mukaan velvollisia toimittamaan yhtä paljon sähköä kuin heidän asiakkaansa käyttävät – varmistamaan, että tuotannon ja kulutuksen välillä on tasapaino ja sähköverkossa säilyy 50 Hz:n taajuus. Tätä kutsutaan tasevastuuksi. Sähkönmyyjät voivat vastata tasevastuusta itse, tai luovuttaa vastuun toiselle yhtiölle. Tasevastuusta vastaava suunnittelee tuotantonsa kulutusennusteiden mukaan ja esimerkiksi ostamalla sähköä Nord Pool -sähköpörssistä. Säällä on suuri vaikutus siihen, kuinka paljon sähköä tuotetaan ja kulutetaan. Tuulisena ja aurinkoisena päivänä esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto kasvaa, ja kylmänä ja pimeänä talvipäivänä kulutetaan enemmän sähköä kuin lämpimänä kesäpäivänä.
Tiesitkö että sähkökauppaan liittyy lukuisia riskejä? Lue blogimme Sähkökaupan riskeistä ja opi mitkä 8 riskiä sinun tulee ottaa huomioon yrityksen sähkön hankinnassa.