Mitä energiamarkkinoilla tapahtuu juuri nyt ja mitä yritysten kannattaa siitä tietää? Katsauksen antaa Vattenfallin Portfolio Manager Heikki Valve.
Suomen sähkön hintataso ei tällä hetkellä ole erityisen korkea, ja myös lähiajan futuurihinnat ovat edelleen verrattain maltillisia. Pohjoismainen hintataso on tällä hetkellä Suomen hintaa korkeammalla.
Pohjoismaisen sähkön ensi vuoden futuurihinta on noussut yli 70 euroon megawattitunnilta. Taso on poikkeuksellisen korkea ja vastaa vuoden 2022 energiakriisin aikana nähtyjä hintoja.
Maailman tapahtumat ja Etelä-Norjan heikko vesitilanne heijastuvat edelleen Suomen sähkömarkkinaan. Suomen hinta seuraa pitkälti pohjoismaista hintakehitystä, vaikka se onkin edelleen pysynyt pohjoismaista hintatasoa alempana.
Geopolitiikka on edelleen energiamarkkinoiden merkittävin ajuri. Sen vaikutus energian hintoihin on korostunut entisestään maaliskuun alussa alkaneen Hormuzinsalmen konfliktin myötä.
Suomen ja Ruotsin vesitilanne on palautunut normaalille tasolle, mutta Etelä-Norjassa vesitilanne on edelleen heikko.
Tätä seuraan:
Datakeskushankkeisiin liittyvä sähköverkon liityntöjen sääntely on tällä hetkellä yksi merkittävistä seurattavista asioista. Valmisteilla on laki, jonka tavoitteena on priorisoida sähköverkon liityntöjä nykyistä enemmän kotitalouksien ja pienempien yritysten tarpeisiin. Tämä voi tarkoittaa, että datakeskukset ja muut teolliset toimijat, jotka käyttävät paljon sähköä, joilla ei vielä ole sähköverkkoliityntää, joutuvat odottamaan vuoroaan pidempään.
Muutos lisää epävarmuutta tulevien teollisten investointien ympärillä ja voi vaikuttaa siihen, mihin uusia hankkeita sijoitetaan. Suomessa on jo tehty merkittäviä investointipäätöksiä, ja useita hankkeita on rakenteilla, joten datakeskuksia on tulossa maahan joka tapauksessa lähivuosina.
Pidemmällä aikavälillä sääntely voi kuitenkin hidastaa uusien hankkeiden etenemistä. Osa suunnitelluista hankkeista voi myös siirtyä naapurimaihin, joissa sähkö on Suomen tapaan verrattain edullista.
Tämä voi muuttaa markkinaa:
Yhdysvalloissa järjestetään kongressivaalit marraskuun alussa, joissa voimasuhteet voivat muuttua. Toiveena on, että ailahtelevuus rauhoittuisi, millä olisi vaikutusta Eurooppaan ja Suomeen.
Suomen akkuvarastointikapasiteetti on kasvanut odotettua nopeammin. Kapasiteetti on jo noin 2 000 megawattia, vaikka tämän tason odotettiin toteutuvan vasta vuoden loppuun mennessä. Kasvun arvioidaan jatkuvan vahvana myös ensi vuonna. Akkuvarastot voivat auttaa tasaamaan sähkön hinnan vaihteluita ja hillitsemään kaikkein korkeimpia hintapiikkejä.
Olkiluoto 3 vuosihuolto on venynyt viikolla alkuperäisestä aikataulusta. Voimalaitoksen toivotaan palaavan tuotantoon mahdollisimman pian, jotta se olisi käytössä ennen talven kulutushuippuja, mikä puolestaan vaikuttaisi Suomen sähkömarkkinan tasapainoon.
Yritysten kannattaa erityisesti huomioida:
Epävarmassa markkinatilanteessa sähkönhankinnan suunnitelmallisuudesta kannattaa pitää kiinni. Sähkön hinnat ovat olleet lievässä nousussa, ja markkinanäkymään liittyy edelleen epävarmuutta. Jos yritys on päättänyt suojautua sähkön hinnan vaihteluilta, suunnitelmaa kannattaa toteuttaa johdonmukaisesti. Samalla on tärkeää välttää hätiköityjä päätöksiä: markkinatilanteen vuoksi ei kannata luopua harkituista suunnitelmista eikä myöskään kiirehtiä suojaustoimia tarpeettomasti.
Suomessa sähkönkulutus alkaa tyypillisesti kasvaa selvästi marraskuun kolmannen viikon tienoilla, kun lämmitystarve lisääntyy. Talven aikana on tärkeää, että ydinvoimalat ovat käytössä ja vesitilanne on hyvä. Tarvittavaa lisäsähköä saadaan kuitenkin tuotua myös Ruotsista.