Syksy on jälleen täällä, ja sen mukana myös uudet haasteet ja mahdollisuudet. Viime vuodet energiamarkkinoilla ovat olleet täynnä muutoksia – energiasiirtymä etenee, mutta samalla sähkömarkkinat elävät sääolosuhteiden, geopoliittisten riskien ja investointien epävarmuudessa. Mitä siis on luvassa loppuvuodelle 2025?
Kesän jälkeen sähkön hinnat ovat olleet nousussa. Syynä tähän on ollut mm. heikentynyt hydrologinen tase, vähäisempi tuulivoimantuotannon saatavuus ja viiveet voimalaitosten käynnistymisessä huoltoseisakkien jälkeen. Kun yhä suurempi osa sähköntuotannosta on sääriippuvaista tuuli- tai aurinkovoimatuotantoa, hintavaihtelut ovat aiempaa suurempia viikon, päivän tai jopa tunnin sisällä.
Suurimmat hintapiikit syntyvät yleensä, kun äärimmäiset sääolosuhteet esiintyvät tuotantohäiriöiden tai siirtorajoitteiden kanssa samaan aikaan.
Tuulivoima ja siirtoyhteydet tasapainottajina
Suomessa oli 2025 kesäkuun lopussa yhteensä 1 920 tuulivoimalaa ja 8 902 megawattia tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoiman oletetaan kasvavan noin 9 400 megawattiin vuoden loppuun mennessä. Aurinkovoimatuotanto on myös kasvussa, kesäkuun lopussa Suomen teollinen aurinkovoimakapasiteetti oli 1000 MW. (lähde: Fingrid)
Siirtoyhteyksien osalta hyvä uutinen on, että Aurora Line -siirtoyhteys (800MW) valmistuu 1.1.2026. Tämä parantaa Suomen sähkön riittävyyttä erityisesti sähkön kulutuspiikkien aikana kylminä ja tuulettomina ajanjaksoina.
Keski-Euroopan sähkönhinta heijastuu Pohjoismaihin ja Suomeen yhteisen markkina-alueen vaikutuksesta. Keski-Euroopassa sähkön hintataso on 30-40 % korkeampi kuin Pohjoismaissa.
Useimmille yrityksille on vaikeaa sopeuttaa sähkönkulutusta eri sesonkien ja/tai sähkön hintojen mukaan. Tuotantoprosessit vaativat kiinteitä aikatauluja, eikä sähkön kulutuksen jousto ole aina mahdollista. Budjetointitarpeet ovat erilaisia. Joillekin yrityksille kustannusten ennakoitavuus on tärkeää ja pidemmän aikavälin vakaus on tärkeämpää kuin tunti- tai päiväkohtaiset vaihtelut. Siksi monet yritykset suojaavat futuurimarkkinoilla osan sähkönhinnastaan etukäteen.
Uusi energia- ja ilmastostrategia: vauhtia energiasiirtymään
Keväällä valmistunut uusi energia- ja ilmastostrategia tähtää hiilineutraaliin Suomeen vuoteen 2035 mennessä. Strategia painottaa markkinaehtoisuutta ja investointien vauhdittamista mm. lupaprosesseja nopeuttamalla. Fingrid ennustaa sähkönkulutuksen kasvavan 83 TWh:sta jopa 123 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä – tämä tarkoittaa lisää investointeja uusiutuviin energianmuotoihin ja varastointiin.
Lämpötilalla ja tuulituotannon saatavuudella on suuri merkitys spot-hintoihin sekä viikko-, kuukausi- että kvartaalifutuurien hintatasoon.
Ydinvoima
Ydinvoimatuotannon häiriötön, tasainen saatavuus on keskeistä. Tällä hetkellä Pohjoismaissa on yhteensä ydinvoimatuotannon kapasiteettia 11 246 MW.
Hydrologinen tase, normaali vesitilanne altaissa ja maaperässä vaikuttaa sähkön hintaan , koska Pohjoismaissa vesivoimatuotannon osuus on 40 % koko sähköntuotantokapasiteetista. Vesivoimatuotannon säätökyky alhaisina tuulituotannon hetkinä on oleellista.
Euroopassa kaasulaitosten osuus on edelleenkin tärkeä sähköntuotantomuoto, vaikka Euroopassa siirrytäänkin vähitellen vähäpäästöisempiin energiamuotoihin. Kaasun osuus vuonna 2023 oli 17 % Euroopan unionin sähköntuotannosta.
Odottamattomat tapahtumat voivat nopeasti vaikuttaa raaka-ainemarkkinoihin ja siten sähkön hintaan. Jatkuva epävarmuus Ukrainan sodan ja Gazan konfliktin ympärillä on esimerkki tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa lyhytaikaisia hinnanvaihteluita, vaikka Pohjoismaiden sähkönhinnan näkymät ovat vakaammat kuin aiempina talvina.
Keskisuurille yrityksille, joiden vuosikulutus on noin 0,3–2 GWh, tarjoamme mahdollisuuden varmistaa sähkön hinta talvikaudelle. Tämä tuo turvaa aikana, jolloin sähkön hinnat voivat vaihdella voimakkaasti – ja saat paremman hallinnan kustannuksiisi.