Puhumme fossiilittomasta tulevaisuudesta ja uusiutuvaan energiaan siirtymisestä, mutta onko se mahdollista? Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä? Fossiilisesta sähköntuotannosta on luovuttava, ja meidän on kehitettävä uusia energian varastointimenetelmiä, jotta tavoite ilmastoneutraalista yhteiskunnasta toteutuisi. Tässä artikkelissa kerromme, mitä fossiilisia ja uusiutuvia energialähteitä on tällä hetkellä käytössä ja miltä energian kulutus ja tuotanto näyttävät tulevaisuudessa.
Fossiiliset energialähteet
Tilastokeskuksen mukaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan noin viidesosa Suomen sähköstä. Fossiilisten polttoaineiden osuus sähköntuotannosta oli vuonna 2018 15 prosenttia ja turpeen viisi prosenttia. Fossiiliton sähkö on sähköä, jota ei tuoteta suoraan fossiilisista polttoaineista, mutta se ei ole samaa kuin uusiutuva sähkö. Mutta palatkaamme fossiilisiin energialähteisiin, jotka ovat tällä hetkellä käytössä. Niitä ovat:
Maakaasu
Maakaasu on tärkeä energialähde EU:ssa. Maakaasu tulee lähinnä Venäjältä, mutta Norja, Iso-Britannia ja Alankomaat ovat myös suuria maakaasun tuottajia. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä kuin muiden fossiilisten polttoaineiden, joten maakaasu voi toimia siirtymävaiheen polttoaineena siirryttäessä kestävämpään energiajärjestelmään.
Hiili
Hiilivoimalat tuottavat suuria määriä hiilidioksidia, ja niillä on suuri vaikutus ympäristöön ja infrastruktuuriin. Hiili on kuitenkin suhteellisen edullinen ja tehokas energialähde. Se on kaikista fossiilisista polttoaineista yleisin, joten sitä on saatavilla lähes aina keskeytyksettä. Vattenfallilla on tällä hetkellä neljä hiilellä toimivaa lämpövoimalaa, mutta se pyrkii luopumaan hiilestä samalla kun se investoi kestävään teknologiaan.
%20(1)-1.png?width=800&name=Webp.net-resizeimage%20(9)%20(1)-1.png)
Öljy
Öljyllä on useita käyttöalueita, mutta suurimmaksi osaksi siitä tuotetaan bensiiniä, dieseliä ja kerosiinia. Vuonna 2008 öljyn osuus oli noin kolme prosenttia EU:n ja viisi prosenttia koko maailman sähköntuotannosta. Vähäinen osuus johtuu öljyn aiheuttamista monista ympäristöriskeistä, ja siksi sitä käytetään monissa tapauksissa varapolttoaineena silloin, kun kuormitus on suuri, kuten kylminä talvipäivinä. Tulevaisuudessa öljyn merkitys sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee.
Fossiilittomat energialähteet
Siirrymme enenevässä määrin kohti fossiilitonta sähköntuotantoa. Suomessa fossiilivapailla energialähteillä – uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla – tuotetun sähkön osuus oli 82 % vuonna 2019.
Ydinvoima
Ydinvoima on fossiiliton, mutta ei uusiutuva energialähde. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöt ovat vähäisiä, mutta uraani, josta ydinvoimaa tuotetaan, ei ole uusiutuva lähde. Ydinvoima mahdollistaa vakaan ja suuren mittakaavan sähköntuotannon, minkä vuoksi se on laajalti käytössä monissa maissa. Pelkästään EU:ssa noin kolmannes sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoiman negatiivisia puolia ovat ydinvoimaloiden rakentamisen vaatimat suuret investoinnit ja ydinjätteen varastointitarve kymmenien tuhansien tai jopa satojen tuhansien vuosien ajaksi, jotta siitä tehdään vaaratonta.
Tuulivoima
Tuulivoima on nopeimmin kasvava energialähde EU:ssa, ja sen kapasiteetti EU:n alueella on kasvanut 2,4 prosentista vuonna 2000 15,5 prosenttiin vuonna 2015. Eniten tuulivoimaa Euroopassa käytetään Saksassa. Sen osuus on kolmannes koko Euroopan tuulivoimasta. Tuulivoima on uusiutuva energialähde, josta ei sen eliniän aikana aiheudu periaatteessa lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Sen investointikustannukset ovat kuitenkin merkittävät, ja sen toteutus vie aikaa - rakentamisen aloittamiseen voi kulua 2–15 vuotta.
%20(1)-1.png?width=800&name=Webp.net-resizeimage%20(10)%20(1)-1.png)
Bioenergia
Biomassa voi sisältää mitä tahansa energiakasveista jäännöstuotteisiin, ja se on energialähde, jonka käyttöalueet ovat laajentuneet huomattavasti viime vuosikymmeninä. Bioenergia on yksi EU:n tärkeimmistä uusiutuvista energialähteistä. Biomassan polttamisesta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta kun biomassa kasvaa, se myös sitoo hiilidioksidia, joten se voidaan katsoa ilmastoneutraaliksi pitkällä aikavälillä. Bioenergialla on tärkeä rooli EU:n päästöjen vähennystavoitteissa, toimitusvarmuudessa ja teollisessa kilpailukyvyssä.
Vesivoima
Vesivoiman osuus EU:n kokonaissähköntuotannosta on noin 12 prosenttia. Se on uusiutuvaa energiaa, joka hyödyntää virtaavaa vettä. Euroopan suurin vesivoiman tuottajamaa on Norja, jonka sähköntuotannosta 99 prosenttia on vesivoimaa. Vesivoima vaikuttaa ympäristöön paikallistasolla, mutta laajemmassa mittakaavassa sen vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Vesivoima on riippuvainen sademääristä, mutta se tarjoaa vakaan ja laajamittaisen sähköntuotannon. Vesivoima voi myös toimia säätövoimana, koska sen avulla voidaan nopeasti tasata sähköntuotannon ja sähkön kulutuksen välisiä vaihteluita.
Aurinkoenergia
Maahan saapuu päivittäin auringon säteilyenergiaa, jonka määrä vastaa noin 15 000 kertaa maailman kokonaisenergiankulutuksesta. Vain pieni osa tästä energiasta voisi ratkaista monia energiaongelmia. Aurinkoenergiasta on tullut viime vuosina halvempaa, ja se on jo taloudellisesti kannattavaa yksityisasiakkaille joissakin Euroopan maissa. Aurinkoenergia on riippuvaista auringonvalosta ja on sen vuoksi kannattavinta aurinkoisilla alueilla ympäri maailmaa. Joissakin paikoissa siitä on tullut jopa halvempaa kuin fossiilisista energialähteistä.
Tulevaisuuden energia
Teknologisen kehityksen ja energialähteiden muuttuiden näkymien ansiosta fossiilittomasta energiasta on tulossa yhä edullisempaa ja yleisempää. Vattenfall lopettaa asteittain fossiilisten polttoaineiden käytön ja investoi sen sijaan uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan. Sekä yritysten että yksilöiden on kannettava vastuunsa kestävästä tulevaisuudesta. Olemme riippuvaisia useista yhteistyöhankkeista eri yritysten ja kuntien välillä, joilla on erilaista osaamista.
Maakaasusta tulee tulevaisuudessa kilpailukykyisempää muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, kun hiilidioksidin hinta nousee. Samalla tekniikan kehitys voi tarkoittaa sitä, että maakaasua voidaan saada halvemmalla ja tehokkaammin suurina määrinä. Näemme myös, että hiilivoiman ilmastovaikutukset pienenevät useiden toimenpiteiden, kuten puhdistustekniikoiden kehittämisen, ansiosta. Öljyn merkitys sähkön- ja lämmöntuotannossa vähenee Euroopan energiajärjestelmässä erilaisten korvaavien aineiden, kuten bioöljyn ja puupellettien, ansiosta. Tämä edellyttää kuitenkin suuria investointeja.
Teknologian kehitys ja hiilidioksidipäästöjen hintojen nousu tekevät myös tuulivoimasta kilpailukykyisempää. Samoista syistä biomassasta tulee halvempaa ja se voi korvata fossiiliset energialähteet. Myös aurinkoenergian hinta laskee edelleen energian varastoinnin ja älykkäiden ohjelmistoratkaisujen ansiosta. Tulevaisuuden globaalin energiansaannin odotetaan koostuvan suurelta osin aurinkoenergiasta, joillakin alueilla jopa suurimmalta osaltaan siitä.
Yhteenveto
Olemme siirtymässä kohti fossiilitonta tulevaisuutta, mutta edelleen käytetään fossiilisia energialähteitä, jotka ovat sekä halpoja että tehokkaita. Tähän tulee muutos teknologian kehityksen, yhteistyön ja kalliimpien hiilidioksidipäästöjen ansiosta, ja fossiilittomat energialähteet pystyvät sen jälkeen kilpailemaan halvemmilla hinnoilla ja suuremmalla teholla. Meidän on ymmärrettävä, että siirtymävaiheessa tämä ei tapahdu yhdessä yössä ja että tarvitsemme edelleen erilaisia energialähteitä.
