Kun sähkön hinta nousee, on houkutus ottaa käyttöön ensimmäinen hyvältä tuntuva tapa vähentää sähkönkulutusta yrityksessä tai kiinteistössä. Energiakonsultointiyritys Aktean Stefan Lindsköld antaa kuusi vinkkiä siitä, mitä ei kannata tehdä energiankäytön optimoimiseksi.
- Klassinen virhe, jonka monet tekevät energian käytön tehostamisessa, on toimia tunnepohjalta ja
- Niin se ei kuitenkaan mene. Energian optimointi on sekä yksinkertaisempaa että monimutkaisempaa!
Tyypillinen esimerkki talvella, jolloin lämpötila laskee nollan alapuolelle ja kiinteistöjen lämmitystä on lisättävä, on eristyksen lisääminen.
- Viime talvena tutustuimme kiinteistöön, jossa lisäeristykseen oli juuri käytetty suuria summia, mutta energiankulutukseen sillä ei ollut lainkaan vaikutusta. Kun vierailimme erään asukkaan luona, kohtasimme miehen shortseissa ja hihattomassa paidassa. Asunto oli todella lämmin ja mies oli erittäin tyytyväinen, Stefan Lindsköld sanoo.
Se, mitä kiinteistönomistajan olisi pitänyt tehdä, kun lisäeristys oli toteutettu, oli kertoa talon asukkaille ja sen hallintajärjestelmälle, että lämmitystilanne on nyt aivan toisenlainen.
- Kokonaisuuden huomioiminen ja talon hallintajärjestelmän aktiivinen käyttö on tärkeää. Usein säätämällä ja optimoimalla lämmitysjärjestelmän kaikkia eri osia voidaan saavuttaa suuret energiansäästöt, ei panostamalla yhteen suureen yksittäiseen toimenpiteeseen, Stefan Lindsköld sanoo.
- Monet aloittavat energian käytön tehostamisen väärästä päästä. He säätävät hieman sieltä ja täältä ilman aavistustakaan siitä, mihin yrityksen tai kiinteistön energia kuluu. Usein kuivauskaappi tai väärin asennettu lämpöpumppu selittää pääosan tarpeettomasta energiankulutuksesta, mutta investointeja tehdään muualle, Stefan Lindsköld sanoo.
Tee siis ensin energiakartoitus ja selvitä, mitkä ongelmat on helpointa ratkaista, ja panosta niihin. Ilman kartoitusta kyse on loppujen lopuksi lähinnä arvauksista. Uusia energiatehokkuusinvestointeja ei voida seurata eikä niiden kannattavuutta mitata.
- On erittäin tavallista, että yritykset ja kiinteistöt eivät pääse ajoissa vauhtiin, vaan tekevät päätökset energiatehokkuuden tehostamisesta pitkällä viiveellä. Näin toimiessa voidaan joutua toteamaan, että jos investoinnit olisi tehty aikailematta, ne olisi jo ansaittu takaisin, Stefan Lindsköld sanoo.
Hyvä tapa korjata tämä yrityksessä on liittää huoltosuunnitelmaan energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Näin toimenpiteet on helpompi toteuttaa sekä taloudellisesti että käytännöllisesti.
Aikahorisontista riippuen voi olla enemmän tai vähemmän kannattavaa investoida energiaa säästäviin toimenpiteisiin. Energiakartoitus ja kokonaisanalyysi ovat tarpeen, jotta tiedetään, olisivatko esimerkiksi katolle sijoitettavat aurinkokennot kannattavia.
- Esimerkiksi asunto-osakeyhtiön hallituksen maallikon on helppo joutua ajan hengen viemäksi ja tehdä impulsiivisia päätöksiä, esimerkiksi jonkin tuotteen tai palvelun myyntiä tarjoavan yrityksen vierailun jälkeen. Eräs vinkki on kääntyä itsenäisen energiakonsultin puoleen, joka voi kartoittaa tarpeen ja auttaa hyvin perusteltujen toimenpiteiden toteuttamisessa, Stefan Lindsköld sanoo.
- On helppo uskoa, että nykypäivän älykäs tekniikka pystyy huolehtimaan kaikesta itse. Näin ei asia ole. Tekniikka ei ratkaise ongelmia, vaan siirtää ongelmat vain hieman ylöspäin digitalisoidulle tasolle, jossa ne ovat selkeämpiä ja helpompia korjata. Mutta jos yrityksen työntekijät eivät reagoi tai osallistu prosessiin, mitään ei tapahdu, vaikka hallintajärjestelmät olisivat kuinka hyviä tahansa, Stefan Lindsköld sanoo.
Siksi on tärkeää ottaa henkilöstö mukaan energian käytön tehostamiseen.
- Nykyajan työntekijät ottavat energia- ja ilmastokysymykset vakavasti, olipa kyse toimisto- tai teollisuustyöntekijöistä. Henkilöstö haluaa osallistua ja olla mukana vaikuttamassa energiankulutukseen ja talouteen, ja silloin on tärkeää, että heillä on siihen tarvittavat työkalut ja valtuudet, Stefan Lindsköld sanoo.
Puhtaasti taloudellisesti jokainen tajuaa, että kuuma vesi tulee kalliiksi, mutta ennen kuin asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja menee kellariin ja alkaa säätää termostaattia, hänen pitäisi miettiä legioonalaistaudin riskiä. Vakavaa hengityselinsairautta ja keuhkokuumetta aiheuttava legionellabakteeri lisääntyy vesijärjestelmissä, joissa veden käyttölämpötila on liian alhainen.
Suomessa lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 celsiusastetta ja sitä on saatava lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa.
- Vaikka lämmin vesi onkin todellinen energiasyöppö, on elintärkeää noudattaa virallisia rakentamismääräyksiä eikä olla liian kitsas, Stefan Lindsköld sanoo.