Kuinka vaarallisia merituuliturbiinit ovat linnuille? Vastausta tähän kysymykseen on etsitty vuosikymmeniä – turhaan. Mutta uudet tutkimukset Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa hyödyntävät uusinta teknologiaa, ja tulokset yllättävät jopa asiantuntijat.
Merituulivoima on yksi lupaavimmista tavoista tuottaa fossiilitonta sähköä, ja esimerkiksi Pohjanmerellä merituulivoiman kapasiteettia ollaan kasvattamassa huomattavasti. Samaan aikaan huoli turbiinien vaikutuksista lintukantoihin kasvaa. Vaikka turbiinien vaikutus maisemaan on ilmeinen, vaikutusta lintuihin on ollut vaikeampi todentaa – toistaiseksi. Nyt tekoälyn ja muiden kehittyneiden teknologioiden ansiosta vastauksia saattaa olla näköpiirissä.
- Olemme työskennelleet merituulivoiman parissa 20 vuotta ja tehneet lintututkimuksia lähes yhtä kauan, sanoo Jesper Kyed Larsen, ympäristöasiantuntija Vattenfallilla.
- Mutta luotettavaa näyttöä törmäyksistä ei ole ollut käytettävissämme. Olemme olleet pitkälti arvailujen varassa.
Ongelma on sekä käytännöllinen että tieteellinen. Merellä turbiineihin törmäävät linnut putoavat veteen ja ajautuvat pois – niistä ei jää jälkiä. Siksi törmäysten todellista määrää on ollut lähes mahdoton arvioida, ja ympäristöarvioinnit ovat perustuneet valistuneisiin arvauksiin.
Useita tutkimuksia on tehty, ja niiden mukaan törmäysten määrä saattaa olla oletettua pienempi. Vattenfallin Aberdeen Bayn tuulivoimapuistossa tehdyn tutkimuksen aikana tutkat ja kamerat eivät havainneet ainuttakaan törmäystä kahden vuoden aikana.
- Tutkimuksia on tehty paljon siitä, miten linnut lentävät tuulivoimapuistoissa, ja on melko selvää, että linnut ovat erittäin herkkiä ympäristölleen ja osaavat yleensä mukauttaa lentoreittejään turbiinien kiertämiseksi. Aberdeenin tutkimus oli lupaava, mutta sitä ei ollut suunniteltu havaitsemaan törmäyksiä. Nyt tutkimme, miten menetelmiä voisi parantaa juuri tätä varten, sanoo Jesper Kyed Larsen.
Yksi askel eteenpäin otettiin teknologiatestissä Aberdeen Bayn tuulivoimapuistossa yhdessä norjalaisen Spoor-yrityksen kanssa, joka on kehittänyt uraauurtavaa tekoälyä seuraamaan lintujen lentoreittejä 3D-muodossa aivan turbiinilapojen läheisyydessä. Tällä voidaan mahdollisesti todentaa väistöliikkeitä – eli viime hetken lentokorjauksia, joilla linnut väistävät pyöriviä lapoja.
Teknologia- ja konseptitesti saatiin päätökseen keväällä brittiläisen lintutieteellisen seuran asiantuntijoiden avustuksella. Seuraavaksi Spoorin asiantuntijat opettavat tekoälyjärjestelmää analysoimaan ja tunnistamaan todelliset törmäykset.
- Kyseessä on työläs prosessi, Larsen myöntää. - Algoritmien kouluttaminen tunnistamaan poikkeavat lintujen lennot tuhansien tallenteiden joukosta ja varmistamaan, ettei mitään jää huomaamatta, vaatii satoja tunteja asiantuntijatyötä.
Aberdeenin tutkimuksissa keskitytään lokkeihin, suuliin ja muihin merilintuihin, jotka elävät ja ruokailevat tuulipuistojen alueella. Alankomaiden Hollandse Kust Zuidin tuulipuistossa Vattenfall tekee toisenlaista tutkimusta muuttolinnuista, kuten kottaraisista ja peipoista. Kahdesti vuodessa miljoonat linnut muuttavat Pohjanmeren yli tai rannikkoa pitkin, ja huoli on suuri siitä, mitä jatkuva merituulivoiman kasvu Pohjanmeren rannikolla merkitsee näille lajeille.
- Merilinnut ovat aktiivisia päiväsaikaan, mutta muutto tapahtuu pääasiassa öisin muutamien kevät- ja syysviikkojen aikana. Siksi käytämme tässä yhteydessä tekoälyä yhdessä lämpökameroiden kanssa. Haluamme dokumentoida törmäysten määrän, ja ymmärtää, miten sää, lentokorkeus ja muut tekijät vaikuttavat riskeihin – jotta voimme määrittää parhaat keinot riskien pienentämiseen. Yksi keino on pysäyttää turbiinit muuttokauden aikana, mutta silloin haluamme varmuuden siitä, että toimenpiteellä on todellinen vaikutus. Muuten tuotamme turhaan vähemmän arvokasta fossiilitonta sähköä.
Lähde: AI sheds light on bird collisions at offshore wind farms