Viime vuonna tuuli- ja aurinkoenergia tuottivat EU:ssa ensimmäistä kertaa enemmän sähköä kuin fossiiliset polttoaineet. Miten asia nähdään Euroopassa?
Ajatushautomo Emberin raportti, European Electricity Review 2026, kertoo, että uusiutuvat tuottivat vuonna 2025 ennätykselliset 30 prosenttia EU:n sähköstä.
– Se on merkittävä uutinen ja hieno esimerkki siitä, että uusiutuvat energiamuodot voivat
Kasvua oli erityisesti aurinkovoimassa. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin EU:n sähköstä 29 prosenttia.
Uutinen kertoo Seppäsen mukaan siitä, että EU:n politiikka on ollut toimivaa, ja olemme menossa oikeaan suuntaan. Ilmasto- ja vihreää politiikkaa kuitenkin haastetaan tällä hetkellä EU:ssa paljon.
– On riski, että päästökauppaa halutaan heikentää. Jotkin teollisuuden alat puhuvat Brysselissä tästä suurella äänenvoimakkuudella, Seppänen kertoo.
EU:n päästökaupan mahdollinen heikentäminen voisi hidastaa vihreää siirtymää. Se voisi olla riski uusiutuvan energian investointivauhdille Euroopassa. Seppäsen mukaan on iso investointisignaali, että päästökauppaa ei heikennetä, vaan siihen luotetaan.
– Ilman päästökauppaa EU ei pääse asettamiinsa tavoitteisiin. Siksi se on niin tärkeä.
Hän korostaa myös luottoa avoimiin markkinoihin. Ne nähdään osana ilmastotavoitteisiin pääsemistä.
Seppäsen mukaan nyt pitäisi pystyä tekemään päätöksiä niin, ettei päästökauppaa heikennettäisi. EU:n tulisi miettiä muita keinoja, joilla EU-maita ja yrityksiä voidaan auttaa luopumaan fossiilisista polttoaineista ja pääsemään ilmastotavoitteisiin, hän sanoo.
Päästökauppaa pitää puolustaa nyt, eikä herätä asiaan vasta jälkikäteen, Seppänen painottaa.
– Päästökauppa on yksi ilmastopolitiikan kulmakivistä.
Seppänen toivoo, ettei asenneilmapiirin muutos vaikuttaisi energiapolitiikan ohjaukseen tai puhtaiden markkinoiden luomiseen.
Esimerkiksi alkuvuodesta käynnistynyt Lähi-Idän konflikti kertoo siitä, kuinka paljon olemme yhä riippuvaisia fossiilisesta energiasta. Öljyn ja kaasun hinta nousi heti kriisin puhjettua.
Seppäsen mukaan energiapaletin olisi hyvä olla monipuolinen, eikä vain yhteen energiamuotoon nojaava. On myös tärkeää tunnistaa energiariippuvaisuudet ja pyrkiä pääsemään niistä eroon.
– Meidän pitäisi muuttaa energiamme puhtaaksi, sillä energiaomavaraisuus on osa EU:n kilpailukykyä. Se, että emme ole riippuvaisia EU:n ulkoisista valtioista, luo turvaa poukkoilevassa geopoliittisessa tilanteessa. Puhtaan energian tuoma kilpailukykyvaltti ja omavaraisuus ovat parhaat korttimme tässä tilanteessa.
EU:ssa on pidetty hyvänä esimerkkinä sitä, miten Suomi pystyi vuonna 2022 vähentämään riippuvuuttaan Venäjän energiasta niin nopeasti.
Seppänen muistuttaa, että kriisejä ja muuttuvia tilanteita tulee olemaan jatkossakin.
– Päätöksentekijöiden tulee pitää pää kylmänä ja heillä tulee olla näkymää pitkälle ajalle.
Poliittisten ohjauskeinojen rooli EU:ssa tulee Seppäsen mukaan olla vakaa ja ennustettavaa varsinkin energiapolitiikassa, jossa päätöksiä tehdään kymmenien vuosien päähän.
Kun investointisignaalia on annettu muun muassa päästökaupan kautta, jäsenmaat ovat myös investoineet puhtaaseen energiaan, Seppänen kertoo.
Tulevaisuuden energiajärjestelmän Seppänen näkee erilaisena kuin se nyt on.
– Jatkossa korostuu, miten saamme energiasysteemimme tasapainotettua, kun volatiliteettia eli tuotannon vaihtelua on paljon enemmän. Joustokyky on tässä avainasemassa.
Seppänen toivoo, että myös jatkossa energiamarkkinat ovat avoimet ja päästökauppa tukee energiamarkkinaa ajaen sitä kohti ilmastotavoitteita.
Energia- ja ilmastopolitiikka EU:ssa on Seppäsen mukaan kuin iso laiva, jonka kääntyminen on hidasta. Hän on kuitenkin toiveikas.
– Uskon, että pääsemme fossiilisista polttoaineista eroon, ja tulevaisuuden energiamiximme on puhdas – sellainen, jossa uusiutuvilla energiamuodoilla on tärkeä rooli.