Fossiiliton vetykaasu ei toistaiseksi ole saanut paljon huomiota mahdollisuutena vähentää päästöjä. Tämä saattaa kuitenkin olla muuttumassa.
EU-komissio esitteli viime kesänä vetykaasustrategiansa, johon sisältyvät mittavat investoinnit vetytekniikkaan. Uusiutuva tai ”vihreä vety” sopii EU:n tavoitteeseen olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
EU kaavailee, että vedyn osuus Euroopan energiapaletissa nousisi nykyisestä alle kahdesta prosentista 13–14 prosenttiin seuraavien vuosikymmenien aikana.
Lukuisat teollisuuden, energia-alan ja kuljetusalan yhtiöt kehittävät parhaillaan erilaisia vetyyn perustuvia sovelluksia.
Raskas teollisuus käyttää jo nyt paljon vetykaasua, mutta fossiilisista lähteistä valmistettu vetykaasu on korvattava vihreällä vetykaasulla suuremmassa määrin. Toinen suuri ja keskustelua aiheuttanut satsaus on HYBRIT: Vattenfallin yhteisprojekti SSAB:n ja LKAB:n kanssa teräksen tuottamiseksi ilman hiilidioksidipäästöjä.
Energian varastointi on toinen suuri potentiaali.
"Vetykaasun avulla kesän aurinkoiset hetket voidaan varastoida talvea varten. Verkkokapasiteetin kasvattaminen on tehtävälistalla korkealla, mutta sen rakentaminen on kallista ja aikaa vievää. Paikallinen ja alueellinen energian varastointi voi tukea kansallista verkkoa yhteistyöllä, joka ratkaisee suuren osan kapasiteettivajeesta ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta", sanoo Björn Aronsson, toiminnanjohtaja Vätgas Sverige -etujärjestössä.
EU-tasolla vetykaasutekniikkaan investoidaan valtavia summia. EU-komission viime kesänä esittelemään vetykaasustrategiaan sisältyy yli 400 miljardin euron investoinnit tekniikkaan.
Komission vetykaasustrategiassa on kolme vaihetta. Ensimmäisessä, jo alkaneessa, vaiheessa on kyse uusien elektrolyysilaitosten rakentamisesta, jotta fossiilitonta/vihreää vetykaasua voidaan tuottaa uusiutuvista lähteistä.
Toisessa vaiheessa (2024 - 2030) jatketaan suuremman tuotannon rakentamista ja käytön laajentamista uusille alueille, kuten kuljetukseen ja teräksen tuotantoon.
Viimeisessä vaiheessa (2030 - 2050) tekniikan pitäisi olla niin valmista, että sitä voidaan käyttää suuressa mittakaavassa sektoreilla, joilla fossiilisten energialähteiden käyttö on vaikeinta.
"Elektrolyysilaitosten tekniikka on tähän mennessä ollut kallista, mutta nyt kustannukset ovat laskemassa valtavasti", Björn Aronsson kertoo.
Vetykaasu ei itsessään ole energialähde vaan tapa siirtää energiaa. Vetykaasua voidaan siten käyttää energian varastointiin.
Aurinko- ja tuulivoimaa on helppo muuntaa vetykaasuksi ja siten varastoida suuria määriä energiaa, joita myöhemmin voi käyttää polttokennoissa pilvisinä ja tuulettomina päivinä. Siten esimerkiksi asunnoista voi tulla omavaraisempia energian osalta.
Vetykaasukäyttöisiä ajoneuvoja on sähköautoja helpompi valmistaa, koska ne eivät edellytä samanlaisia painavia akkuja.
Nykyisin käytettävä vetykaasu valmistetaan pääasiassa fossiilista lähteistä saatavista kaasuista. Jotta vetykaasu olisi kestävä ratkaisu, se pitää sen sijaan valmistaa aurinko- ja tuulivoimalla.
Kuva: Sunfire/Flickr