Sementti on yksi maailman käytetyimmistä rakennusmateriaaleista – mutta myös yksi suurimmista päästölähteistä. Tämä havainto loi perustan ruotsalaiselle Cemvisionille, joka pyrkii uudistamaan vakiintunutta toimialaa perusteellisesti. Yhtiön kalkkikivetöntä sementtiä käytetään jo sekä testauksessa että teollisissa projekteissa.
Sementtiä on kaikkialla: kodeissa, silloissa, teissä ja energiainfrastruktuurissa. Samalla sementtiteollisuus vastaa noin kahdeksasta prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Tästä huolimatta muutos on ollut pitkään hidasta.
- Huomasimme, että sementtiteollisuus eteni liian hitaasti. Todellisen vaikutuksen aikaansaamiseksi pienet, asteittaiset parannukset eivät riittäneet – koko prosessi piti kyseenalaistaa, sanoo Oscar Hållén, Cemvisionin toimitusjohtaja ja toinen perustajista.
Suurin osa perinteisen portlandsementin ilmastovaikutuksista syntyy kalkkikiven käytöstä. Kun kiveä kuumennetaan, vapautuu hiilidioksidia – päästöjä, joita on vaikea poistaa pelkillä energiatehokkuustoimilla tai uusiutuvalla energialla.
Cemvisionin ratkaisu on korvata kalkkikivi terästeollisuuden kierrätetyillä sivutuotteilla ja käyttää fossiilivapaalla energialla toimivia uuneja. Verrattuna perinteiseen sementinvalmistukseen, jossa päästöjä syntyy sekä neitseellisestä kalkkikivestä että fossiilisista polttoaineista, yhtiö voi vähentää hiilijalanjälkeä jopa 95 prosenttia.
- Menimme suoraan ongelman ytimeen sen sijaan, että yrittäisimme hallita sitä jälkikäteen. Tämä on perustavanlaatuinen ero lähestymistavassa, sanoo Claes Kollberg, Cemvisionin teknologiajohtaja ja toinen perustajista.
Sementti- ja betoniala kuvataan usein konservatiiviseksi. Nykyisin käytetyt materiaalit ovat pysyneet pitkälti samoina vuosikymmenten ajan. Muutoksen läpivienti edellyttää hyväksyntää koko arvoketjussa – tuottajista ja materiaalitoimittajista tilaajiin, suunnittelijoihin ja urakoitsijoihin.
Lisäksi toimialaa ohjaavat sääntely ja standardit, jotka keskittyvät pitkälti materiaalien koostumukseen eivätkä todelliseen suorituskykyyn. Tämä vaikeuttaa uusien ratkaisujen hyväksyntää, vaikka ne täyttäisivät tai ylittäisivät tekniset vaatimukset.
- Järjestelmässä on sisäänrakennettua hitautta. Yhdistettynä nykyiseen sääntelyyn tämä voi lukita toimialan nykyisiin ratkaisuihin ja hidastaa innovaatioita, Hållén toteaa.
Toinen haaste liittyy raaka-aineiden saatavuuteen pitkällä aikavälillä, erityisesti terästeollisuuden sivutuotteisiin. Vaikka tarjonta on tällä hetkellä hyvää, määrien odotetaan pienenevän, kun terästeollisuus itse vähentää päästöjään.
- Tulevaisuuden raaka-ainesaannin turvaaminen edellyttää uusia teknisiä ratkaisuja ja kumppanuuksia. Olemme kehittäneet ja patentoineet teknologian, jolla terästä voidaan käsitellä ja jalostaa arvokkaaksi materiaaliksi, kertoo Kollberg.
Cemvisionin testituotanto tapahtuu tällä hetkellä Puolassa, jossa sementtiä valmistetaan pienerissä pilottihankkeisiin. Yksi projekteista toteutetaan yhteistyössä Vattenfallin kanssa, ja testejä on tehty yhtiön betonilaboratoriossa.
Yhteistyö on johtanut myös kaupalliseen sopimukseen tulevia eurooppalaisia tuulivoimahankkeita varten. Cemvisionin sementtiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tuulivoimaloiden perustuksissa, sähkön jakelussa ja esivalmistetuissa betonielementeissä.
- Yhteistyö Vattenfallin kaltaisen kumppanin kanssa, joka yhdistää teknisen osaamisen ja halun kokeilla uusia ratkaisuja, on ollut meille ratkaisevaa, sanoo Kollberg.
Seuraava askel on oman teollisen tuotantolaitoksen rakentaminen. Tavoitteena on saavuttaa kaupallinen tuotanto vuoteen 2028 mennessä.
- Koska prosessimme ei perustu neitseelliseen kalkkikiveen, laitoksemme eroavat perinteisistä sementtitehtaista. Ne voidaan rakentaa pienempään mittakaavaan eikä niitä tarvitse sijoittaa kalkkikiviesiintymien läheisyyteen, mikä lisää joustavuutta sekä maantieteellisesti että teollisesti, Kollberg kertoo.
Merkittävistä ilmastohyödyistä huolimatta Cemvision ei tavoittele asemaa premium-vaihtoehtona. Sen tavoitteena on olla kilpailukykyinen sekä hinnaltaan että suorituskyvyltään.
- Jotta kestävät materiaalit yleistyvät, niiden on toimittava yhtä hyvin kuin perinteisten ja maksettava suunnilleen saman verran. Ilmastohyödyn ei tulisi olla erillinen vaatimus – sen pitäisi olla olennainen osa tarjontaa, Hållén sanoo.
Kumppanuudet ovat keskeisiä Cemvisionin strategiassa – niin teknologian kehittämisessä, oppimisessa, markkinan luottamuksen rakentamisessa kuin rahoituksen hankinnassa. Vattenfallilla on erityisen tärkeä rooli sekä kumppanina että energiasiirtymän edistäjänä.
- Tarvitsemme toimijoita, jotka ovat valmiita näyttämään suuntaa ja kokeilemaan uusia ratkaisuja käytännössä. Ilman tällaisia kumppanuuksia rakennusalan muutos etenisi paljon hitaammin kuin meillä on varaa odottaa, Hållén toteaa.
Lähde: Rethinking cement: cutting emissions at the source
Lue lisää Cemvisionin verkkosivuilta.
Faktaa
|