Kestävä kehitys ja sosiaalinen sitoutuminen

Kerromme kestävän kehityksen mukaisesta energiamuutoksesta ja siitä, miten  yritys voi osallistua fossiilittoman yhteiskunnan rakentamiseen käyttämällä uusiutuvaa energiaa.

Large Screen 72 DPI-Vattenfall_Incharge_aerial_sthlm_road_trees

Kestävä kehitys ja sosiaalinen sitoutuminen

Ilmasto ja maapallon lämpeneminen ovat aikamme kohtalonkysymyksiä, jotka vaikuttavat sekä Suomeen että koko maailmaan metsäpalojen, ennätyslämpöjen, kuivuuden ja veden niukkuuden muodossa.

Tältä sivulta löydät tietoa

  • kestävän kehityksen mukaisesta energiamuutoksesta

  • siitä miten yritys voi osallistua fossiilittoman yhteiskunnan rakentamiseen käyttämällä uusiutuvaa energiaa.

Kappale 1

Ilmastonmuutosta vastaan

Maapallon ilmasto on muuttunut historian aikana jatkuvasti. Maapallon historiassa on ollut lämpimiä ja kylmiä kausia mannerlaattojen liikkeiden, maapallon ja auringon välisen etäisyyden ja ilmakehän kemiallisen koostumuksen mukaan. Erona nykyiseen on, että aikaisemmin ilmastonmuutos on tapahtunut tuhansien vuosien aikana. Nykyisin keskilämpötila kasvaa paljon normaalia nopeammin. Tärkein syy on fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, öljyn ja maakaasun, käyttö.

Kasvihuonekaasujen päästöt ovat vuodesta toiseen erittäin korkealla tasolla, ja sen seurauksena maapallo lämpiää yhä nopeammin.

Agenda 2030 ja maailmalaajuiset tavoitteet

25.9.2015 tehtiin joukko ratkaisevia kansanvälisiä päätöksiä, kun YK:n jäsenvaltiot sopivat Agenda 2030 -ohjelmasta, joka sisältää 17 maailmanlaajuista osatavoitetta taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kannalta kestävälle kehitykselle.
Päätös on kunnianhimoisin kestävän kehityksen tavoite, jonka maailman johtajat ovat koskaan hyväksyneet, ja sillä pyritään saavuttamaan kolme päämäärää vuoteen 2030 mennessä.

  1. Poistamaan äärimmäinen köyhyys
  2. Vähentämään eriarvoisuutta ja vääryyksiä maailmassa
  3. Ratkaisemaan ilmastokriisi

Maailmanlaajuiset tavoitteet ovat ainutlaatuisia, koska ne ovat:

  • Yleismaailmallisia – mikä tarkoittaa, että ne kohdistuvat kaikkiin maailman maihin ja kaikilla mailla on yhteinen vastuu niiden toteuttamisesta.
  • Integroituja ja jakamattomia – mikä tarkoittaa, että mitään tavoitetta ei voida saavuttaa toisen kustannuksella – edistystä vaaditaan kaikilla alueilla, jotta tavoite voidaan saavuttaa.
  • Inklusiivisia – ne on hyväksytty kaikkein läpinäkyvimmässä ja inklusiivisimmassa prosessissa YK:n historiassa.
  • Kaikkia koskevia – keskeistä maailmanlaajuisissa tavoitteissa on, että ketään ei jätetä ulkopuolelle (Leave no one behind).

Maailmanlaajuiset tavoitteet toteutetaan ottaen erityisesti huomioon ihmiset ja yhteiskunnat, joilla on heikoimmat lähtökohdat.

Jos haluat tietää lisää maailmanlaajuisista tavoitteista - lue täältä.SDGt_kaikki_uusi_0

Pariisin ilmastosopimus

Samana vuonna Pariisissa järjestetyssä ilmastohuippukokouksessa, epävirallisella nimellä COP21 (The 21st Conference of the Parties to the United Nations Framework Convention on Climate Change), hyväksyttiin niin sanottu Pariisin sopimus, jossa osallistujamaat päättivät uudesta ilmastosopimuksesta koskien maailman lämpötilan nousun rajoittamista. Marraskuussa 2016 ratifioidun sopimuksen mukaan maat sitoutuivat kiristämään kansallisia tavoitteitaan kasvihuonekaasupäästöjen osalta viiden vuoden välein ja pitämään maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa asteessa sekä pyrkimään toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua noin 1,5 asteeseen.

Pariisin sopimus koskee kaikkia maita, mutta suurin vastuu on rikkaimmilla länsimailla, joiden edellytetään tukevan köyhempiä maita niiden kestävässä kehityksessä samoin kuin auttavan niitä, jotka pahimmin kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Sopimuksen tavoitteet ulottuvat usealle vuosikymmenelle ja päämääränä on, että ihmiskunta lopettaa kasvihuonekaasujen pääsyn ilmakehään vuoteen 2100 mennessä.

Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka voi poistaa köyhyyden maailmasta ja viimeinen sukupolvi, joka voi torjua ilmastonmuutoksen, Ban Ki-moon (YK:n entinen pääsihteeri)

Katowicen ilmastokokous 2018

2. - 15. joulukuuta 2018 Pariisin sopimuksen hyväksyneiden 193 maan edustajat kokoontuivat uuteen, vuotuiseen COP24-ilmastokokoukseen Katowicessa, Puolassa. Ilmastokokouksen tavoitteena oli sopia Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta laatimalla kaikkia maita koskevat yhteiset säännöt tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kokousta oli pidennetty yhdellä päivällä 15. joulukuuta asti, maat pääsivät lopulta sopuun säännöistä, joiden mukaan Pariisin sopimus pantaisiin täytäntöön. Säännöt tulivat voimaan vuonna 2020 ja koskevat keinoja, joilla päästöt mitataan ja niistä raportoidaan läpinäkyvästi, jotta eri maiden ilmastoponnistelut olisivat keskenään vertailukelpoisia.

Sopimuksessa teollisuusmaat sitoutuvat korvaamaan kehitysmaille ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja ilmoittamaan neljän vuoden välein vuodesta 2020 alkaen, mitä tukea ne aikovat tarjota kehitysmaiden muutostyölle. Turkki kyseenalaisti kuitenkin asemansa teollisuusmaana, ja kysymys siirrettiin tuleviin kokouksiin. Kysymys siitä, miten maiden pitäisi hyvittää päästövähennyksiä muissa maissa, lykättiin myös tuleviin kokouksiin Brasilian vastalauseiden jälkeen, joissa vaadittiin sääntelyn yksinkertaistamista. Maa ei saanut myötätuntoa muilta edustajilta, joiden mielestä nykyisen järjestelmänkin puitteissa fuskataan riittävästi.

IPCC:n raportista 1,5 asteen maailmanlaajuisen lämpenemisen vaikutuksista tuli kiistanalainen kysymys, kun Yhdysvallat, Venäjä, Saudi-Arabia ja Kuwait vastustivat tekstin sanamuotoa. Maat kieltäytyivät hyväksymästä muotoilua, jossa raportti oli "tervetullut". Sen sijaan ne halusivat heikomman muotoilun, jossa se ”huomioitiin”. Ratkaisuna oli kompromissi, jossa molemmat sanat esiintyvät tekstissä hieman eri tavalla kuin alun perin. Lopputekstistä kuitenkin pyyhittiin pois kappale, jossa kerrotaan, kuinka suuria päästöjen vähennysten pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä, jotta 1,5 asteen tavoite saavutettaisiin. Yhteenvetona maat onnistuivat saavuttamaan yksimielisyyden tiukasta pitkän tähtäimen säännöstöstä, joka koskee sitä, miten ne suunnittelevat, viestivät, toteuttavat, raportoivat ja seuraavat Pariisin sopimuksen mukaisia toimenpiteitään.

Faktaa: IPCC:n erikoisraportti

Osa Katowicen kokouksen kiistoista koski erikoisraporttia 1,5 asteen tavoitteesta, jonka YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) esitti saman vuoden lokakuussa. Raportissa kuvataan 1,5 asteen lämpenemisen vaikutukset ja tarvittavat päästöjen vähennykset, jotta maailmanlaajuinen lämpeneminen pysyisi 1,5 asteen tasolla. Raportissa verrataan 1,5 asteen lämpenemisen riskejä 2,0 asteen lämpenemiseen. Raportin kirjoittajat katsovat, että erot ovat merkittäviä, mutta että seuraukset ovat vielä paljon vakavampia, jos lämpötilan annetaan nousta yli 2,0 astetta.

Lähde: IPCC

Faktaa: Päästöt asukasta kohti

On suhteellisen hyvin tunnettua, että Kiinan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on kaikkein suurin, Yhdysvaltojen ollessa toisella sijalla ja EU:n kolmannella. Mutta kun on kyse päästöistä asukasta kohti, luvut näyttävät erilaisilta.

Suurimmat CO2-päästömaat (miljardia tonnia) 2017:

Kiina, 10,92
USA, 5,11
EU, 3,55
Intia, 2,45
Venäjä, 1,76
Japani, 1,32

Samojen maiden päästöt asukasta kohti (tonnia henkilöä kohden vuodessa):
Kiina, 7,71
USA, 15,74
EU, 6,97
Intia, 1,83
Venäjä, 12,26
Japani, 10,36

Suurimmat päästöt asukasta kohti on Qatarilla, 38,52 tonnia henkeä kohti vuodessa.

Lähde: Alankomaiden ympäristövirasto.

Maapallon lämpenemistä mitataan esiteollisesta ajasta lähtien, noin 1880-luvulta eteenpäin, ja se osoittaa maailmanlaajuisen keskiarvon muutamin poikkeuksin alueellisten erojen osalta. Puolentoista asteen lämpenemisen myötä koralliriutoista tuhoutuisi vähintään 70 prosenttia. Kahdessa asteessa kaikki koralliriutat tuhoutuvat. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan maailma on matkalla kohti 3–5 asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä, millä olisi arvaamattomia seurauksia koko maapallon elämälle. Juuri nyt ennusteet arvioivat maailman olevan matkalla kohti 3 - 3,5 asteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä. Jotta puolentoista asteen tavoite saavutettaisiin, pitää maailmanlaajuiset kasvihuonepäästöt puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Jos annamme kehityksen jatkua tekemättä mitään, emme enää pysty saavuttamaan puolentoista asteen tavoitetta 5-10 vuoden kuluessa.

Varmistaaksemme kestävän tulevaisuuden meille ja planeetallemme meidän on siirryttävä sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan ja lopetettava kokonaan fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja kaasun, käyttö. Se on ainoa tapa. Investoinnit uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja vähentyneeseen kuljetustarpeeseen vievät kohti tulevaisuuden ilmastoneutraalia yhteiskuntaa. Samaan aikaan kun siirrymme kohti uusiutuvaa energiaa, meidän pitää pyrkiä parempaan energiatehokkuuteen myös yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Vaikka siirtymä kohti 100-prosenttisesti uusiutuvan energian käyttöä onkin käynnissä, on tärkeää, että vähennämme energiankulutusta ja käytämme energiaa älykkäämmin kestävän elämäntavan saavuttamiseksi. Yritysjohtajilla on siksi tässä asiassa erittäin tärkeä rooli, ja heidän pitää kantaa pitkän tähtäimen vastuu kestävästä yhteiskunnasta. Sekä talous että ilmasto hyötyvät energiatehokkuudesta, ja siihen panostamisen tulisi olla yrityksille itsestäänselvyys.

VF_brand_sthlm_city_infrastructure.tif

Kappale 2

Energiamurros

Fossiilisilla polttoaineilla on ollut tärkeä rooli kehityksessämme. 1800-luvun teollisesta vallankumouksesta lähtien länsimaat ovat rakentaneet yhteiskuntaa ja hyvinvointia öljyn, hiilen ja maakaasun avulla. Ratkaisut, joita aikanaan pidettiin onnistuneina, ovat maksaneet maapallolle paljon elämää uhkaavan ilmastonmuutoksen, ympäristötuhojen ja kielteisten terveysvaikutusten muodossa.

Huomio on nyt siirtynyt energiamurrokseen, jolla pyritään hidastamaan kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia ilmastoon. Termiä energiamurros käytetään kuvaamaan siirtymistä nykyisestä fossiileja käyttävästä yhteiskunnasta yhteiskuntaan, joka on vapaa fossiilisista polttoaineista, kuten hiilestä ja öljystä, ja jossa sen sijaan luotetaan sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan, esimerkiksi tuuli- ja vesivoimaan sekä aurinkoenergiaan.

Lataa oppaamme

Läpinäkyvyyttä ja kestävää kehitystä koskeva vaatimukset lisääntyvät. Teimme sinulle oppaan, joka auttaa laatimaan kattavan vastuullisuusraportin.

vastuullisuusraportti

Kappale 3

Kestävyys Vattenfallilla

Vattenfall on aloittanut matkan kohti fossiilivapautta yhden sukupolven aikana. Tämä tarkoittaa, että kun tänään syntyneistä tulee vanhempia, heidän on voitava elää täysin ilman fossiilisia polttoaineita.

Tehtävämme on auttaa asiakkaitamme ilmastoälykkäämpään elämään ja edistää kestävää tuotantoa ilman fossiilisia polttoaineita tarjoamalla ilmastoälykkäitä ratkaisuja. Puramme fossiilista tuotantoamme ja sijoitamme uusiutuviin energialähteisiin, ensisijaisesti tuulivoimaan ja nykyisin yhä enemmän myös aurinkoenergiaan.

Toteuttaaksemme tavoitteemme olemme laatineet suunnitelman, joka sisältää tärkeimmät rakennuspalikat, joilla saavutamme päämäärämme yhdessä kumppaneittemme, asiakkaittemme ja viranomaisten kanssa.

Kappale 4

HYBRIT

Vuonna 2016 Vattenfall, SSAB ja LKAB loivat yhteisyrityksen HYBRIT (Hydrogen Breakthrough Ironmaking Technology), joka pyrkii mullistamaan teräksentuotannon. HYBRIT pyrkii korvaamaan perinteisesti malmin jalostuksessa tarvitun kivihiilen vedyllä. Valmistusprosessissa vetykaasu tuottaa vettä hiilidioksidin sijasta. Vetyä puolestaan ​​tuotetaan fossiilittomien energialähteiden avulla.

Pilottituotantolaitoksen rakentaminen aloitettiin Luulajassa 20.6.2018. Pilottilaitos käynnistyi vuonna 2020, ja sen tavoitteena on kehittää fossiilittoman teräksen ratkaisu vuoteen 2035 mennessä. Onnistuessaan HYBRITin arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä Ruotsissa 10 prosenttia ja Suomessa 7 prosenttia. Jos maailman terästeollisuus ottaa teknologian käyttöön, se vähentää merkittävästi maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä. HYBRIT, maailman ensimmäinen fossiiliton teräksenvalmistustekniikka, jolla ei ole juurikaan hiilijalanjälkeä, tulee siten olemaan ainutlaatuinen askel kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.

Asset 36

Lue lisää projektista.

globala-utsläpp-trendbrott

Kappale 5

Alkuperätakuut

Alkuperätakuiden tarkoituksena on taata sähkönkuluttajille, että sähkö tulee sähkönmyyjän ilmoittamasta lähteestä. Sekä sähköntuottajiin että sähkönmyyjiin sovelletaan alkuperätakuita koskevaa lakia, jonka nojalla sähköntuottajat saavat takuun jokaisesta tuottamastaan megawattitunnista sähköä. Sen jälkeen sähköntuottaja voi myydä alkuperätakuita avoimilla markkinoilla, joilla ostajina toimivat sähkönmyyjät, jotka haluavat ostaa tietynlaista sähköä. Alkuperätakuiden hakeminen on vapaaehtoista.

Koska sähkö virtaa vapaasti sähköverkossa, sähkönmyyjä ei voi taata, että saat juuri sitä sähköä, jota olet ostanut. Alkuperätakuiden avulla sähkönmyyjä huolehtii siitä, että esimerkiksi vesivoimalla tuotettua sähköä myydään vain niin paljon kuin sitä on verkossa. Alkuperätakuut mitätöidään sen jälkeen, kun sähkönmyyjä on myynyt sähkön asiakkaille. Siten varmistetaan, että myyty sähkömäärä todella vastaa tuotettua sähkömäärää. Jos sähköntuottajalla ei ole riittävästi alkuperätakuita tietynlaiselle sähkölle omasta tuotannostaan, sen on ostettava alkuperätakuita muilta sähköntuottajilta.

Alkuperätakuilla käydään kauppaa avoimilla markkinoilla kahdenvälisten sopimusten tai meklareiden avulla. Kysyntää syntyy, kun sähkönmyyjät haluavat myydä tuottajien tuottamaa sähkölajia. Sähkönmyyjä ostaa silloin sitä sähkömäärää vastaavan määrän alkuperätakuita kuin toimittaja haluaa myydä sähköä. Alkuperätakuille ei ole ennalta määrättyä hintaa, vaan hinta määräytyy ostajan ja myyjän kesken kunkin kaupan osalta. Alkuperätakuut myöntää energiaviranomainen, joka myös päättää millä tuotantolaitoksilla on niihin oikeus.

Lue lisää alkuperätakuista täältä.Medium Screen 72 DPI-Vattenfall_Wind_Slufterdam_6284-2Alkuperätakuut antavat loppukäyttäjille mahdollisuuden valita, haluavatko he esimerkiksi yksinomaan tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tällöin he voivat tiettyyn sähkön tuotantotapaan kohdistuvalla kysynnällä edistää ilmasto- ja ympäristöystävällisemmän sähkön tuotantoa. Alkuperämerkitty sähkö on jäljitettävissä, ja sähköntoimittajilla on lain nojalla velvollisuus ilmoittaa laskussa jokaisen energialähteen osuus ja energialähteiden keskimääräinen koostumus. Lue, mitä energialähteitä käytetään tänä päivänä ja mitä energialähteitä käytetään enemmän tulevaisuudessa.

VF_brand_panorama_rocks_1920

Kappale 6

Elinkaarianalyysi

Jotta saadaan käsitys tuotteen tai toiminnan ympäristövaikutuksesta koko arvoketjussa, käytetään elinkaarianalyyseja (LCA). Menetelmä mittaa ympäristövaikutukset kaikissa vaiheissa "kehdosta hautaan", alkaen valmistuksesta/rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta jätehuoltoon, kuljetuksiin ja kaikkeen energiankulutukseen näiden välillä. Esimerkiksi tuulivoimalaitoksen ympäristövaikutukset tulisi laskea voimalaitoksen rakentamisesta, materiaalin kulutuksesta ja sen valmistuksesta, ylläpidosta ja korjauksista käyttöaikana sekä lopulta voimalaitoksen purkamisesta aiheutuvien päästöjen perusteella. Elinkaarianalyyseja voidaan siis tehdä kaikista inhimillisistä toiminnoista sekä tuotteista kuten elintarvikkeet, pakkaukset, elektroniikka, polttoaineet, kuljetus jne.

Vattenfall-Så fungerar elaffären-16

Menetelmä antaa tietoa siitä, missä ympäristövaikutus on suurimmillaan, jolloin voidaan ryhtyä toimiin prosessien ja mahdollisesti materiaalien käytön parantamiseksi ja tuotantoketjun ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Tulosta voidaan sitten käyttää tuotekehittelyssä sekä yrityksen kestävyystyön visualisoinnissa ja markkinoinnissa.

Elinkaarianalyysit ovat yhä tavallisempia yritysten ja organisaatioiden ympäristötyössä, erityisesti Pohjoismaissa. Tähän vaikuttaa myös lisääntynyt läpinäkyvyyden ja ympäristötietojen kysyntä, mikä tarkoittaa, että yritysten odotetaan toimivan kestävällä ja vastuullisella tavalla. Toinen tekijä on vahva ympäristölainsäädäntö EU:ssa, esimerkiksi vaatimus vastuullisuusraportista. 2000-luvun alusta Euroopan ulkopuoliset maat ovat seuranneet esimerkkiä ja soveltaneet näitä menetelmiä sekä teollisuuden että yhteiskuntakehityksen alueella. Tästä voit lukea lisää elinkaarianalyysien merkityksestä yritykselle.

Kappale 7

EPD

EPD (Environmental Product Declaration, ympäristöseloste) selvittää tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksen koko sen elinkaaren ajalta. Se ei arvioi ympäristövaikutuksia tai ympäristön huomiointia, mutta sen avulla eri tuotteiden ympäristöominaisuuksia voidaan vertailla elinkaaren näkökulmasta. EPD tarjoaa selkeää, laatuvarmistettua ja vertailukelpoista tietoa esimerkiksi sähköntuotannon ympäristövaikutuksista. Ympäristöselosteen tietoja voidaan siirtää suoraan vastuullisuusraporttiin tai käyttää viestinnässä ja markkinoinnissa.solpaneler-haga-2Puhtaista elinkaarianalyyseistä poiketen EPD asettaa huomattavat vaatimukset läpinäkyvyydelle ja verifioinnille. EPD antaa tietoja resurssien käytöstä, päästöistä, jätteistä, kierrätyksestä ja maankäytöstä kutakin tuotettua kilowattituntia kohti. EPD takaa objektiiviset, ISO 14025 -standardiin perustuvat laatuvarmistetut tiedot.

EPD:n sisältämät tiedot perustuvat suurimmalta osin elinkaarianalyysiin. EPD-merkinnän luomiseen vaaditaan suunnitellun tuotteen elinkaarianalyysi, jonka usein laatii ulkopuolinen konsultti, mutta analyysi voidaan myös laatia sisäisesti, jos yrityksessä on siihen tarvittava osaaminen. Kansainvälisen EPD®-järjestelmän määräykset antavat opastusta ja asettavat vaatimuksia sille, miten elinkaarianalyysit on tehtävä ja miten EPD on laadittava. Kun hyväksytty riippumaton taho on arvioinut ja hyväksynyt EPD-merkinnän, se rekisteröidään ja julkaistaan osoitteessa www.environdec.com.

Mietitkö, miten EPD:llä varustettu sähkö hyödyttäisi yritystäsi? Listaamme painavimmat argumentit, miksi kannattaa valita EPD-ympäristöselosteella varustettu sähkö.

Kappale 8

Ilmastoneutraali

Yhä useammat yritykset ovat alkaneet kutsua itseään tai tuotteitaan ilmastoneutraaleiksi. Ilmastoneutraalin käsite tarkoittaa, että yritys, joka ei ole onnistunut kokonaan eliminoimaan hiilidioksidipäästöjään, korvaa jäljellä olevat päästöt jollain tavalla.

Työ tavallisesti alkaa omasta toiminnasta aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnilla. Sen jälkeen tehdään toimenpiteitä omien päästöjen vähentämiseksi. Päästöt, joita ei voida eliminoida, kompensoidaan tekemällä ns. ilmastohyötyjä muulla tavalla tai muualla. Korvaus voi muodostua päästöoikeuksien ostamisesta eurooppalaisilta päästöoikeusmarkkinoilta tai päästökrediittejä projekteista, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä muualla maailmassa. Tämän tyyppisen korvauksen riskinä voi olla, että oman toiminnan päästöjen vähentämiseen panostetaan liian vähän. Korvaus, joka täydentää omia toimenpiteitä, voi vaikuttaa ilmastoon myönteisesti, kun taas korvauksella, joka on vaihtoehto omille päästövähennyksille, voi olla kielteinen vaikutus. Vattenfall-Så fungerar elaffären-12Yrityksiä, jotka vapaaehtoisesti haluavat tulla ”ilmastoneutraaleiksi” ei pidä sekoittaa yrityksiin, jotka kuuluvat pakollisesti EU:n päästöoikeuksien kauppajärjestelmään ja joille jaetaan päästöoikeuksia kattamaan kaikki päästöt tai suuri osa niistä.

Periaate korvata päästöt, jotka syntyvät yhdessä paikassa vähentämällä päästöjä toisessa paikassa, sisältyy Kioton pöytäkirjan puitteissa solmittuihin sopimuksiin. Maat, joilla on velvollisuus vähentää päästöjään, voivat laskea edukseen päästövähennykset, jotka saadaan aikaiseksi investoinneilla projekteihin muualla maailmassa. Kioton sopimuksessa todetaan kuitenkin, että niin sanottuja joustavia mekanismeja, jotka ovat osa Kioton sopimuksen ohjausvälineitä, saa hyödyntää vain rajoitettuna osana maan päästötoimenpiteistä. Suurimman päästövähennyksen pitää tapahtua kansallisten toimenpiteiden avulla. Syynä tähän on muun muassa se, että teollisuusmaat ovat toistaiseksi vaikuttaneet eniten ilmastonmuutokseen ja että näillä mailla on siksi erityisen suuri vastuu vähentää päästöjään.

Mitä sähköön tulee, käytetään jälleen elinkaariperspektiiviä päästöjen jäljittämiseksi sähkön koko elinkaaren ajalta. Kasvihuonekaasupäästöjä muodostuu esimerkiksi valmistettaessa sementtiä ja terästä, joita käytetään esimerkiksi tuulivoimalaitosten rakentamisessa. Vaikka jäljitettävää sähköä voidaan tuottaa uusiutuvista energialähteistä, ei toistaiseksi ole mahdollista eliminoida kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä sähkön elinkaaresta.

Ilmastoneutraalin sähkön valinta merkitsee yritykselle useita etuja. Lue lisää niistä.

Kappale 9

Rakennusten ympäristösertifiointi

Rakennusten ympäristösertifioinnilla arvioidaan, miten kestävä rakennus on ympäristöllisesti. Se toimii takuuna siitä, että rakennus täyttää lupaukset. Rakennusten sertifiointijärjestelmän avulla sijoittajat, viranomaiset ja muut sidosryhmät voivat vertailla eri kiinteistöjä yhdenmukaisella tavalla.

Rakennusten ympäristösertifiointi on kehitetty, koska kiinteistöjen omistajat ja loppukuluttajat asettavat korkeampia kestävyys- ja energiatehokkuusvaatimuksia rakennuksille, joihin he perustavat toimistonsa tai muuttavat asumaan. Sertifiointiprosessissa otetaan huomioon useita tekijöitä, kuten sisätilat, materiaalit ja energia, mutta myös eri olosuhteiden vaikutus asukkaisiin. Käytössä on useita eri sertifiointijärjestelmiä, joiden välillä on eroja. Monet kuitenkin perustuvat pistejärjestelmään, jossa erilaiset materiaali- ja energialähdevalinnat antavat eri määrän pisteitä. Yleisimmät sertifioinnit ovat LEED, BREEAM, Green Building ja Joutsenmerkki.

LEED

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -järjestelmän on kehittänyt yleishyödyllinen järjestö U.S. Green Building Council, ja se antaa pisteitä ympäristötehokkuuden perusteella. LEED-sertifiointi on käytössä useimmissa maissa, ja jos halutaan tehdä vaikutus kansainvälisillä markkinoilla, LEED-sertifiointi on eduksi. LEED perustuu amerikkalaisiin standardeihin ja on yhteneväinen kaikkialla maailmassa. Sen lisäksi, että sitä voidaan käyttää sekä uusille että olemassa oleville rakennuksille, LEED-ympäristöluokitus voi kattaa kokonaisia kaupunginosia. Sertifikaatti riippuu siitä, mikä rakennustyyppi on kyseessä: uudisrakennus, rakennus, jonka sisätilat on remontoitu vuokralaista varten, vai vanha rakennus. Kiinteistönomistajien ja kiinteistöalan yritysten lisäksi myös vuokralaiset voivat hakea sertifiointia.

LEED-sertifioinnissa arvioidaan seuraavat alueet:

  • Lähiympäristö
  • Vedenkäyttö
  • Energian käyttö
  • Materiaalit
  • Sisäilman laatu

On myös mahdollista saada bonuspisteitä innovaatioista ja alueen olosuhteiden huomioimisesta. Sertifioinnin saanut rakennusprojekti sitoutuu raportoimaan veden ja energian käytöstä viiden vuoden ajan. Sertifiointitasoja ovat: sertifioitu, hopea, kulta ja platina.

BREEAM

BREEAM (BRE Environmental Assessment Method) on alun perin peräisin Isosta-Britanniasta ja se on Euroopan ja myös koko maailman yleisimmin käytetty sertifiointijärjestelmä. Sitä käytetään osittain uudisrakennuksissa, osittain nykyisissä ja osittain kaupallisissa rakennuksissa. BREEAM on saatavana sekä maakohtaisina paikallisiin olosuhteisiin mukautettuina versioina että kansainvälisinä versioina yksittäisten projektien sertifiointiin kaikkialla maailmassa.

BREEAM on kattava sertifiointi, joka arvioi rakennuksen ympäristövaikutuksia huomioiden projektin johtamisen, energiankäytön, sisäilmaston, vedenkäytön, jätteiden käsittelyn, maankäytön, vaikutukset lähiympäristöön, rakennusmateriaalit ja saastuttamisen sekä liikenteen ja kuljetukset. Tietyillä alueilla pisteissä on minimitaso, joka pitää saavuttaa.

Lisäpisteitä voi saada siitä, miten innovatiivisia rakennuksen tekniset ratkaisut ovat. Jokaisen osa-alueen kohdalla lasketaan, montako pistettä rakennus on saavuttanut alueen kokonaispisteistä, minkä jälkeen lasketaan kokonaispisteet. Sertifiointiarvosanoja on viisi:

  • Pass (läpäisty)
  • Good (hyvä)
  • Very good (erittäin hyvä)
  • Excellent (erinomainen)
  • Outstanding (aivan erityisen hyvä)

Jos rakennus saa alle 30 prosenttia enimmäispistemäärästä, sille ei myönnetä sertifikaattia. Outstanding-tason saavuttamiseen vaaditaan 85 prosenttia enimmäispisteistä sekä hyviä, innovatiivisia ratkaisuja.

Green Building

Energian käytön tehostamisen nopeuttamiseksi rakennus- ja kiinteistöalalla luotiin EU:ssa Green Building vuosina 2004 - 2014. Sertifiointi on tarkoitettu kiinteistöjen omistajille ja isännöitsijöille, jotka haluavat tehostaa energian käyttöä rakennuksissaan ja asunnoissaan. Sertifioinnin saadakseen rakennuksen on käytettävä 25 % vähemmän energiaa kuin aikaisemmin. Rakentajat, remontoijat ja kiinteistöalan yritykset voivat sertifioida rakennuksia Green Building -sertifioinnilla.

Joutsenmerkki

Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkintä. Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti ottaa Joutsenmerkin käyttöön vuonna 1989. Tavoitteena oli antaa Pohjoismaiden kuluttajille hyvä työkalu tiukat ympäristövaatimukset täyttävien tuotteiden valintaan.

Joutsenmerkki takaa, että ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita, energian ja resurssien käyttöä, jätteenkäsittelyä ja kierrätystä koskevat kriteerit täyttyvät. Tällä hetkellä eristystuotteiden kohdalla puuttuvat kriteerit Joutsenmerkin saamiseksi, sen sijaan kriteerit täyttävien rakennusten on mahdollista saada Joutsenmerkki. Joutsenmerkki-järjestelmässä on laadittu kriteerit omakotitaloille, rivi- ja kerrostaloille sekä koulu- ja päiväkotirakennuksille. Joutsenmerkki arvioi seuraavat ympäristöön liittyvät osa-alueet:

  • Rakennusprosessi
  • Energia
  • Sisäilmasto
  • Materiaalit
  • Kemikaalit
  • Ohjeet asujille
  • Laadunvalvontajärjestelmät

Lue lisää Joutsenmerkin kotisivulta - joutsenmerkki.fi.

Lataa