Tulevaisuuden energiaa tehdään nyt - Energy Plaza

Tulevaisuuden energiaa tehdään nyt

Vattenfallin energiatrendiraportti kurkistaa trendeihin, jotka kuljettavat alaa kohti kestävää tulevaisuutta. Lue Sitran ja Motivan asiantuntijoiden näkemykset ja lataa raportti Energy Plazasta.

Ympäristötietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta kasvavat, kiertotalous kohoaa hallituksen kärkihankkeeksi ja yhä useampi kuluttaja kaipaa aurinkoenergiaa. Tulevaisuuden energiatrendit ovat tiiviisti sidoksissa kestävään kehitykseen, ja niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin pyrkivät kantamaan kortensa kekoon.

Hiilineutraalin kiertotalouden asiantuntija Matti Kahra Sitrasta tunnistaa Vattenfallin raportissa esitellyt ilmiöt. Ne eivät synny tyhjiössä.

– YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimus asettavat selkeän tähtäimen sille, missä ihmiskunnan pitäisi olla vuonna 2030, hän sanoo.

Kahran mukaan energiatrendejä johdattelevat niin luonnonvarojen rajallisuus ja ilmaston tilanne kuin yhteiskunnallisetkin muutokset, kuten talouden kehitys ja kaupungistuminen. Se, missä ja miten ihmiset tuottavat ja kuluttavat, määrittelee energian tarvetta eri puolilla maailmaa.

– Mistä energia tulee, miten ihmiset liikkuvat, millä tavalla talot lämpiävät ja miten ruoka tuotetaan ovat kaikki suuria kysymyksiä. Kiihtyvä kaupungistuminen asettaa haasteita infrastruktuurin miettimiselle niin energiantuotannossa kuin liikenteessäkin, Kahra toteaa.

Kahra huomauttaa, että energian kulutuksen kasvaessa tuotannon pitäisi lisääntyä ja saatavuuden parantua. Samalla kasvihuonekaasupäästöt olisi saatava nollaan. Tämä tarkoittaa, että vanhat ja tutut keinot eivät enää kelpaa vastaukseksi.

 

Kaikki samassa veneessä

Motivan Päivi Laitila uskoo, että suomalaiset ovat fiksuja toimijoita energia-asioissa. Esimerkiksi vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla, joissa Vattenfall on ollut pitkään mukana, on saatu aikaan merkittäviä säästöjä sekä energian kulutuksessa että kustannuksissa. Sopimuksiin liittyneiden tehostamistoimien ansiosta Suomen vuotuinen energiankulutus väheni 16 terawattituntia, mikä on enemmän kuin maan koko kerrostalokannan lämpöenergiankäyttö.

Laitila korostaa yhteistyön arvoa.

– Energia- ja kiertotalousasiat ovat välttämätön osa fiksua ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Mukaan tarvitaan yritykset, kunnat, kuluttajat ja koko julkinen sektori, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan, hän sanoo.

Kyse ei koskaan ole vain energiasta, vaan toiminnoilla on monia hyötyjä. Esimerkiksi kaupunkipyörää oman auton sijaan käyttävä kansalainen paitsi säästää ympäristöä, myös kohottaa samalla omaa kuntoaan ja säästää aikaa sekä osallistuu kiertotalouteen käyttämällä yhteistä polkupyörää.

 

Kuluttajista prosumereiksi

Sekä Kahra että Laitila uskovat, että kuluttajan rooli korostuu tulevaisuudessa entisestään. Asiakkaat haluavat nähdä yrityksiltä aina vain vastuullisempaa ja läpinäkyvämpää toimintaa.

Teknologian kehitys auttaa löytämään entistä tehokkaampia ratkaisuja arjen valintoihin. Laitila on vakuuttunut, että esimerkiksi tekoäly auttaa laitteiden ja järjestelmien energiankulutuksen optimoinnissa.

Molemmat asiantuntijat ennustavat myös kuluttajien muuttuvan enenevässä määrin itse tuottajiksi, prosumereiksi, jotka voivat myydä muun muassa omien aurinkopaneeleidensa ylijäämän sähköverkkoon.

– Kuluttaja nousee entistä enemmän keskiöön, ja monet ovatkin kiinnostuneita älykkäästi säätämään ja ohjaamaan omaa kulutustaan, Kahra toteaa.

Kahra ennustaa mullistuksia myös liiketoimintamalleihin. Yritykset eivät enää tarjoa pelkästään tuotteita, vaan kokonaispalveluihin perustuva as-a-service-malli jatkaa leviämistään. Silloin yrityksillä on erityisen paljon intoa miettiä kestävyyttä ja kierrätettävyyttä laajemmin kuin perinteisessä toimitusketjussa.

Laitila vahvistaa, että nyt on meneillään laaja murros niin energia-alalla kuin koko yhteiskunnassa.

– Syntyy uusia ilmiöitä ja liiketoimintamalleja, joita kaikkia ei tänä päivänä edes osaa kuvitella. Varmaa kuitenkin on, että energian tehokkaaseen käyttöön ja kiertotalouteen perustuva toiminta on sen olennainen osa.

Lataa raportti  [PDF]

 

 

Twitter Linkedin