Korkean hintatason talven jälkeen sähkömarkkinoiden näkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat. Sekä kansainvälinen tilanne että Pohjoismaiden omat olosuhteet vaikuttavat hintakehitykseen, joka voi muuttua nopeasti tulevien kuukausien aikana.
Samaan aikaan kevään ja kesän hintataso on noussut vuodenvaihteen jälkeen, ja
- Suomen hinta vaihtelee matalien Pohjois-Ruotsin hinta-alueiden ja korkeampien Euroopan
hinta-alueiden välillä muun muassa vaihtelevan tuulivoimatuotannon vuoksi, sanoo Vattenfallin salkunhoitaja Heikki Valve.
Merkittävä osa sähkömarkkinoiden nykyisestä epävarmuudesta kumpuaa kansainvälisestä tilanteesta. Lähi-idän konflikti on lisännyt epävarmuutta Hormuzinsalmen ympärillä – kyseessä on yksi maailman tärkeimmistä nesteytetyn maakaasun (LNG) kuljetusreiteistä. Noin 20 prosenttia maailman LNG-viennistä kulkee salmen kautta, eikä sille ole vaihtoehtoisia reittejä.
Tilannetta on pahentanut se, että Qatar, maailman toiseksi suurin LNG-viejä, on keskeyttänyt tuotannon Ras Laffanin laitokseen kohdistuneiden iskujen jälkeen. Tämä on lisännyt huolta kaasumarkkinoilla ja nostanut hintoja Euroopassa, mikä heijastuu nopeasti myös sähkömarkkinoihin.
Ukrainan sodan myötä Euroopan riippuvuus LNG:stä on kasvanut, mikä tekee alueen kehityksestä erityisen merkityksellistä. Koska monissa Manner-Euroopan maissa kaasu määrittää sähkön marginaalihinnan, kaasun hinnannousu siirtyy suoraan sähkönhintoihin. Tämä vaikuttaa puolestaan myös Suomeen.
– Geopoliittinen riski on tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri, ja sillä voi olla nopeita vaikutuksia sähkönhintoihin, selittää Heikki Valve.
Kevään hintakehitystä määrittää merkittävästi myös kotimainen tekijä: pohjoismainen hydrologinen tilanne. Vesivoima kattaa noin puolet Pohjoismaiden sähköntuotannosta, joten veden saatavuus on keskeinen hintatekijä. Hyvä vesitilanne painaa hintoja alaspäin, kun taas heikompi vesitilanne tekee markkinoista herkempiä häiriöille.
Hydrologinen tase kuvaa pohjoismaisen järjestelmän vesivarantoja – pohjavettä, lumivarastoja ja vesivoima-altaita. Hydrologiseen taseeseen vaikuttavat sademäärät, haihtuminen ja vesivoiman tuotanto. Pitkän tavanomaista vähäsateisemman jakson jälkeen hydrologinen tase on heikentynyt, ja tänä vuonna alijäämä on selvä.
Tämä tekee kevättulvasta erityisen tärkeän: vähäisempi lumimäärä tarkoittaa pienempää sulamisvesien virtaamaa, eivätkä vesivarastot täyty talven jälkeen normaalissa määrin.
Lumen sulaminen lisää yleensä vesistöihin virtaamaa ja helpottaa painetta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kesää kohti mentäessä. Tänä vuonna lähtökohdat ovat kuitenkin tavallista heikommat.
– Lumimäärät ja maaperään sitoutunut vesi ovat alhaisimmalla tasolla, mitä olemme nähneet viimeiseen kymmeneen vuoteen, Heikki Valve kertoo.
Vähäinen lumi tarkoittaa, että kevättulvasta odotetaan vähemmän voimakasta ja lyhytkestoisempaa, mikä johtaa pienempään veden tulovirtaan. Vesivarastot eivät näin ollen täyty normaalin kevään tapaan, mikä vaikeuttaa hydrologisen taseen paranemista ja hillitsee sitä hintojen laskua, jota keväällä usein nähdään.
– Alijäämä voi jatkua koko loppuvuoden. Vesitilanteen korjaantuminen edellyttäisi runsaita sademääriä tulevina kuukausina.
Geopolitiikan ja vesitilanteen lisäksi useat muutkin tekijät voivat vaikuttaa kevään hintakehitykseen. Tuulivoiman tuotanto vaihtelee voimakkaasti päivästä toiseen, ja myös ydinvoiman käytettävyys korostuu tilanteessa, jossa markkinat ovat jo valmiiksi herkät.
- Suomen suurimman ydinvoimalan Olkiluoto 3:n vuosihuolto ajoittuu tänä vuonna loppusyksylle. Jos huolto pitkittyy talvea kohti, voi loppuvuoden hintataso olla Suomessa selvästi aiempaa korkeampi, Heikki Valve sanoo.
Kun useat epävarmuustekijät osuvat samaan aikaan, markkinoista tulee ailahtelevammat, ja sekä sää että tuotannon käytettävyys vaikuttavat hintoihin normaalia enemmän.
Yritysten näkökulmasta kevään sähkönhintojen kehitystä leimaa jatkuva epävarmuus. Selkeä hydrologinen alijäämä yhdistettynä geopoliittiseen tilanteeseen tekee hintakehityksestä vaikeasti ennakoitavaa. Tämä tarkoittaa, että hinnat voivat jatkaa nopeaa heiluntaa ilman sitä hintojen helpotusta, joka keväällä usein nähdään.
Kustannusten suunnittelun kannalta onkin tärkeää seurata paitsi hintatasoja myös ymmärtää, mitkä tekijät hintoja ohjaavat.
– Jos huoli kasvaa, voi olla hyvä hetki arvioida, millaisia kustannuksia on mahdollista kestää, Heikki Valve tiivistää.
> Lähi-idän kriisi nostaa esiin Euroopan energiajärjestelmän haavoittuvuuden
> Kuinka yritys voi tehostaa energiankäyttöään kustannusten alentamiseksi