Lähi-idän kriisi nostaa esiin Euroopan energiajärjestelmän haavoittuvuuden

Kun tilanne Lähi-idässä kärjistyi, energiamarkkinat reagoivat lähes välittömästi. Tapahtumat liittyvät muun muassa pitkäaikaisiin jännitteisiin Iranin ydinohjelman ympärillä, jossa tilanne on ollut epävakaa jo pitkään. 

Sekä öljyn että maakaasun hinnat ovat olleet nousussa. Tärkeä syy on huoli Hormuzinsalmesta – kapeasta väylästä Persianlahden ja Omaninlahden välillä, jonka kautta kulkee merkittävä osa maailman energiatoimituksista. 

Noin 20 prosenttia maailman nesteytetystä maakaasusta (LNG) ja lähes 30 prosenttia merikuljetettavasta öljystä kulkee Hormuzinsalmen kautta. Merikuljetettava öljy vastaa puolestaan noin 20 prosenttia koko maailman öljynkulutuksesta. Jos liikenne salmessa häiriintyy, vaikutukset tuntuvat nopeasti energian hinnoissa maailmanlaajuisesti. 

Hormuzinsalmi on historiallisesti harvoin suljettu kokonaan, jopa konfliktien aikana. Sen sijaan alueen riskit ja epävarmuus vaikuttavat liikenteeseen: kun uhkakuva kasvaa, vakuutusmaksut nousevat voimakkaasti ja yhä harvempi laiva haluaa kulkea salmen kautta. 

Häiriöt eivät sinänsä ole uusia, mutta nyt nähtävä liikenteen nopea väheneminen on poikkeuksellista. Juuri tämä epävarmuus ajaa energiamarkkinoiden hinnanvaihteluita. 

Suuria hintaliikkeitä maakaasussa 

Sekä maakaasun että öljyn hinnat ovat nousseet viimeaikaisten tapahtumien seurauksena, mutta rajuinta se on ollut maakaasun osalta. Koska kaasu kuljetetaan nesteytettynä suurilla tankkialuksilla, vaihtoehtoisia kuljetusreittejä on vähän. Jos tuotanto tai kuljetukset pysähtyvät, vaikutus markkinoiden tarjontaan on välitön. 

Hintavaihtelut näkyvät selkeimmin lyhyen aikavälin sopimuksissa. Pidemmän aikavälin hinnat eivät ole liikkuneet yhtä voimakkaasti. 

Vaikutus Eurooppaan 

Eurooppa on viime vuosina vähentänyt riippuvuutta venäläisestä kaasusta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tilalle on tullut enemmän LNG-tuontia Yhdysvalloista ja Lähi-idästä. Tämä on tehnyt Euroopasta herkemmän globaaleille tarjontahäiriöille – kuten nyt nähdylle. 

Samaan aikaan Euroopan kaasuvarastoja on käytetty talven aikana tavallista enemmän. Tavanomaista kylmempi talvi on tyhjentänyt varastoja, ja tasot ovat nyt alle historiallisten keskiarvojen. Tämä tekee markkinoista herkemmät häiriöille. 

Näin kriisi vaikuttaa Suomeen

Lähi-idän kriisi heijastuu myös Suomeen ennen kaikkea energiamarkkinoiden kautta.Vaikka Suomi ei ole riippuvainen Lähi-idän energiantuonnista ja huoltovarmuuteen ei nähdä kohdistuvan välitöntä uhkaa, hintojen volatiliteetti välittyy sähkömarkkinoiden kautta Pohjoismaihin. 

- Suomessa hintapaineet korostuvat erityisesti talvella. Jos on kovin kylmää eikä tuule, joudumme turvautumaan tuontisähköön. Ja sen hinta voi olla varsin korkea, Vattenfallin yritysasiakkaiden salkunhoitaja Heikki Valve sanoo.

Keski-Euroopassa tärkeän maakaasun hinnan nousu lisää paineita myös Suomen sähköhintaan, koska Pohjoismaat ovat osa yhteisiä energiamarkkinoita.

- Pohjoismaille tärkeä vesivoima tasoittaa tilannetta ja toimii joustavana säätövoimana. Tämä on merkittävä etu verrattuna Keski-Eurooppaan, jossa säätövoimana käytetään edelleen fossiilisia polttoaineita. 

Vuoden 2022 energiakriisistä on myös opittu. Suomen sähköjärjestelmä on vahvistunut nopeasti, ja markkinoille tullut lisää joustoa energiavarastojen kautta. 

- Akkujen määrä on kasvanut moninkertaiseksi, ja uusia sähkökattiloita ja energiavarastoja on otettu käyttöön tasapainottamaan verkkoa ja hyödyntämään joustoa silloin, kun tuuliolosuhteet ovat heikot. Tämä kehitys on ollut poikkeuksellisen nopeaa ja parantaa Suomen valmiutta markkinaheilahteluihin, Heikki Valve sanoo. 

Epävarmuus ohjaa markkinaa 

Tällä hetkellä energiamarkkinoiden huomio on ennen kaikkea polttoainemarkkinoiden kehityksessä.  

– Markkina yrittää jatkuvasti arvioida, mihin suuntaan tilanne voi kehittyä. Se, kuinka kauan Hormuzinsalmen läpikulku koetaan sotilaallisesti riskialttiiksi, vaikeaksi vakuuttaa ja operatiivisesti epävarmaksi, määrittää pitkälti markkinoiden kehitystä. Jos konflikti rauhoittuu vielä kevään aikana ja meriliikenne palautuu, hinnat voivat laskea nopeastikin, Heikki Valve sanoo. 

Entä jos kriisi pitkittyy? – Jos kriisi pitkittyy, vaikutus voi voimistua korkojen nousun ja yleisen talouspaineen kautta, mikä edelleen lisää energian hinnan epävarmuutta myös Suomessa. Kun paljon öljyä ja LNG:tä poistuu markkinoilta, energia kallistuu vähitellen, ja sillä on väistämättä vaikutusta talouskasvuun ja sitä kautta työllisyyteen. 

> Lue lisää tärkeimmistä toimijoista Suomen sähkömarkkinoilla 

> Mitkä tekijät ohjaavat talven sähkönhintoja