Julkaistu: 2022-09-20 Lukemisaika: 5 min
Näin toimii sähkökauppa

Seuraavat tekijät määräävät sähkön hinnan

Lataa PDF-tiedosto

Sähkön hinta muodostuu useista eri tekijöistä. Hintaan vaikuttavat sääolosuhteet, muiden energiaraaka-aineiden hinnat ja sähkön siirtokapasiteetti. Hinta määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä sen mukaan, kuinka paljon kysyntään vastaamiseen tarvittavan viimeisen kilowattitunnin tuottaminen maksaa.

Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää yhdessä Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan järjestelmien kanssa. Lisäksi Venäjältä ja Virosta on Suomeen tasasähköyhteydet, joilla pohjoismainen järjestelmä on yhdistetty Venäjän ja Baltian voimajärjestelmään. Yhteispohjoismainen järjestelmä on kytketty tasasähköyhteyksillä myös Keski-Euroopan järjestelmään.

Sähkön hintaan vaikuttavat siis sähkön tarjonta ja kysyntä koko Euroopan markkinoilla. Sähkön kysynnän kasvu ja/tai vähentynyt tarjonta nostavat hintoja, kun taas kysynnän väheneminen ja/tai lisääntynyt tarjonta laskevat hintoja. Seuraavilla tekijöillä on merkitystä:

Tarjontaan vaikuttavat tekijät

  • Säätila: Sää vaikuttaa kaikentyyppiseen sähköntuotantoon. Tuulivoima on riippuvainen tuulioloista ja tuulen määrästä. Aurinkosähkön määrä riippuu auringonsäteilyn voimakkuudesta ja aurinkotuntien määrästä. Vesivoimaan vaikuttavat lumen sulaminen, sademäärä ja vesialtaiden täyttyminen. Sää vaikuttaa myös ydinvoimaan, sillä voimalaitokset ovat riippuvaisia suurista jäähdytysvesimääristä, jotka virtaavat joista ja meristä. Liian lämmin jäähdytysvesi ei jäähdytä reaktoreita tehokkaasti, eikä liian lämmintä vettä saa päästää vesiluontoon ympäristösyistä (kuten Ranskassa helleaallon aikana kesällä 2022).
  • Ydinvoimaloiden kunnossapito: Kaikki ydinvoimalat on pysäytettävä aika ajoin huoltoa ja kunnossapitoa varten. Huoltoseisokit voivat joskus kestää useita kuukausia, ja niillä on suuri vaikutus hintaan, sillä jokainen ydinreaktori vastaa suuresta osasta sähköntuotantoa. Suomen sähkönhintaan vaikuttavat ydinvoimaloiden huoltoseisokit sekä Pohjolassa että muualla Euroopassa.
  • Siirtokapasiteetti: Tarjontaan ja hintaan vaikuttaa vierekkäisten sähkön hinta-alueiden välinen siirtokapasiteetti. Suomessa on yksi sähkön hinta-alue, kun taas Ruotsissa niitä on neljä. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin hinta-alueesta 1 on yhteys Ruotsin hinta-alueeseen 2, Norjan hinta-alueeseen 4 sekä Suomeen. Jos siirtokapasiteetti olisi rajoittamaton, hinta-alueiden hinnat olisivat samat, koska yhden alueen halvempi sähkö siirtyisi toiselle, mikä tasaisi sekä tarjontaa että hintaa. Jos siirtokapasiteetti ei riitä, sähkön hinta määräytyy alueen kalleimman käytetyn sähkön mukaan.
  • Polttoaineen saatavuus sähkön tuottamiseksi: Suomen sähköntuotanto on pääosin peräisin fossiilittomista lähteistä, kuten vesivoimasta, ydinvoimasta, tuulivoimasta ja aurinkovoimasta. Keski-Euroopassa sähköä tuotetaan kuitenkin suuremmassa määrin fossiilisista lähteistä, kuten maakaasusta ja hiilestä. Näiden raaka-aineiden puute johtaa siellä tuotetun sähkön hintojen nousuun.
  • Tarjonta lähimaissa ja sähköalueilla: Koska Suomen sähköjärjestelmä on yhteydessä muihin Euroopan maihin, niiden tarjonta vaikuttaa Suomeen. Viime vuosina Suomi on tuonut noin viidenneksen vuositasolla kuluttamastaan sähköstä naapurimaista, joten tuotavan sähkön hinta vaikuttaa ajoittain merkittävästikin Suomessa kulutettavan sähkön hintaan.

Kysyntään vaikuttavat tekijät

  • Säätila: Kesäkuukausina sähkön tarve yleensä pienenee, koska lämmitykseen tarvitaan vähemmän sähköä. Äärimmäisen lämpimällä säällä sähkön tarve voi kuitenkin kasvaa lisääntyneen ilmastointi- ja jäähdytystarpeen vuoksi. Kysyntä on suurimmillaan kylminä talvikuukausina.
  • Vaihtoehtoisten energialähteiden saatavuus ja hinta: Sähköauto vai fossiiliauto? Lämmitys sähköllä tai muilla energialähteillä? Vaihtoehtoisten energialähteiden saatavuus ja hinta vaikuttavat myös kysyntään.
  • Kulutusjousto: Vaikka spot-hinta (eli hinta, jolla sähköyhtiöt ostavat sähköä Nord Pool -sähkömarkkinoilta) vaihtelee huomattavasti päivän aikana, joustavuus on vähäistä kulutettaessa sähköä silloin, kun se on halvinta. Joustamaton sähkönkulutus päiväsaikaan lisää sähköjärjestelmän kuormitusta hintojen ollessa korkeita, mikä nostaa hintoja entisestään.

Muut tekijät, mukaan lukien ohjauskeinot

  • Hinnoittelumalli: Sähkön hinta määräytyy päivittäin eurooppalaisessa huutokaupassa. Käytettyä hinnoittelumallia kutsutaan marginaalihinnoitteluksi. Se tarkoittaa, että hinta määräytyy viimeisen tarjouksen mukaan, jolloin tarjonta ja kysyntä ovat yhtä suuria. Vaikka suuri osa ostettavasta sähköstä on peräisin halvemmista energialähteistä, kuten vesivoimasta, tämä tarkoittaa, että lopullinen sähkön hinta määräytyy kalleimman energiamuodon mukaan.
  • Päästökauppa: EU:ssa on päästökauppajärjestelmä, joka kattaa myös energiasektorin. Yritykset eivät saa päästää ilmaan enempää hiilidioksidia kuin niille on myönnetty päästöoikeuksia. Voidakseen päästää enemmän yrityksen on ostettava päästöoikeuksia muilta vähemmän päästöjä tuottavilta yrityksiltä. Jos vähähiilisempien polttoaineiden, kuten maakaasun, saatavuus lakkautetaan ja niiden sijaan joudutaan käyttämään ilmastolle haitallisempia polttoaineita, kuten hiiltä, tämä nostaa päästöoikeuksien hintoja.
  • Vihreän sertifikaatin kustannukset: Osa käyttäjän maksamasta hinnasta on vihreän sertifikaatin kustannuksia, jotka ovat keino siirtää tuotantoa kohti uusiutuvaa sähköä. Uusiutuvan energian tuottajille annetaan vihreä sertifikaatti, josta ne saavat myyntituloja. Uusiutumattoman energian tuottajien on ostettava vihreä sertifikaatti kompensoidakseen "epäpuhtaan" sähkön tuotantoaan. Vihreän sertifikaatin myöntää valtio. Yhä kasvava uusiutuvan sähkön osuus on lisännyt myönnettyjen vihreiden sertifikaattien määrää, mikä tarkoittaa, että niiden hinta laskee.
Vattenfall Sähkömarkkinat - sähkön käyttäjän perusopas


 

 

Lataa artikkeli PDF:nä

Haluatko tallentaa tai tulostaa artikkelin? Lataa artikkeli alla olevasta painikkeesta, niin saat sen suoraan sähköpostiisi.