Miten sähkön hinta voi olla negatiivinen?

Suomessa tehtiin sähkömarkkinahistoriaa 9. helmikuuta vuonna 2020, kun sähkön hinta kääntyi ensimmäistä kertaa negatiiviseksi. Matalimmillaan hinta oli aamuyöllä kello kahden ja kolmen välillä, jolloin megawattitunnin hinta laski 0,20 euroa miinukselle. Hinta pysyi miinusmerkkisenä aamuyöllä neljän tunnin ajan. 

Tämä poikkeuksellinen tilanne johtui suuremmasta sähköntuotannosta kuin sähkönkulutuksesta, ja se liittyi voimakkaaseen tuulivoiman tuotantoon sekä vähäiseen sähkönkulutukseen leudon sään ja paperiteollisuuden lakon vuoksi. Tätä ilmiötä ei ollut aiemmin tapahtunut Suomessa.

Negatiivinen hinta tarkoittaa käytännössä sitä, että sähköntuottajat maksavat sähkönkuluttajille, ja pörssisähkösopimuksilla olevat kotitaloudet saavat alennusta laskuihinsa kyseisenä aikana. 

Negatiivisten tuntien dramaattinen kasvu

Negatiivinen sähkön hinta ei ole kuitenkaan jäänyt yksittäistapaukseksi. Vuonna 2021 Suomen aluehinta nousi 158 % edellisvuoteen verrattuna, ja negatiivisia tuntihintoja esiintyi 467 tuntina. Vaikka negatiivinen hinta ei ole jokapäiväinen ilmiö, se esiintyy ajoittain erityisesti silloin, kun uusiutuvan energian tuotanto on korkeaa ja sähkönkulutus on alhaista. 

- Yritysasiakkaiden mahdollisuudet hyödyntää yksittäisiä tunteja, jolloin sähkön hinta on negatiivinen, ovat tällä hetkellä suhteellisen vähäiset. Teollisuudella on vaikeuksia säätää tuotantoa niin nopeasti, sanoo Kristian Svensson, Senior Portfolio Manager Vattenfallilla.

- Negatiiviset sähkön hinnat johtuvat pohjimmiltaan siitä, että sähkön tarjonta on suurempi kuin kysyntä, mikä puolestaan ​​johtuu sääriippuvaisen sähköntuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, osuuden kasvusta sähköjärjestelmässä. Toisin kuin ns. perusvoimaa, kuten ydin- ja vesivoimaa, sääriippuvaista voimaa ei voida suunnitella etukäteen samassa laajuudessa. Joten kun on hyvin tuulista, aurinko paistaa ja sähkön kysyntä on vähäistä, voi syntyä huomattavaa sähköylijäämää, jonka hallinta on sähköntuottajien kannalta haastavaa.

Tuotannon nopea alassäätö vaikeaa

Toisin kuin muussa tuotannossa, suuria määriä sähköä ei voi varastoida ja myydä myöhemmin, kun kysyntä ja siten hinnat ovat korkeampia. Tuotettu sähkö on saatava verkkoon, vaikka hinnat olisivat niin alhaiset, että sähköntuottaja joutuu maksamaan asiakkaille sen vastaanottamisesta.

Vaihtoehtona on alassäätö tai sähköntuotannon pysäyttäminen, kertoo Kristian Svensson:

- Perusvoima voi ajoittain säätää tuotantoa alas, jos esimerkiksi huomataan, että kokonaistulot muodostuvat negatiivisiksi yhden päivän tai viikon aikana. Mutta lyhyellä aikavälillä sähköjärjestelmän on elettävä omaa elämäänsä, minkä seurauksena hintavaihtelut voivat olla suuret.

Myös tuulivoimalla on usein mahdollisuus alassäätöön, ja se osallistuu jo osittain säätösähkömarkkinoille.

Negatiivisen sähkön hinnan vaikutukset

Alhaiset sähkön hinnat ovat luonnollisesti hyviä sähköasiakkaille. Ongelmana on se, etteivät tuulivoiman tuottajat hyödy niistä.

- Heidän liiketoimintansa ei ole kannattavaa, ja monet ovat nyt jopa konkurssiuhan alla laskevien hintojen vuoksi, sanoo Kristian Svensson.

- Jos tuulivoimaloille ei voida taata tuloja, kukaan ei halua investoida niihin. Ja jos kukaan ei investoi, emme saa uutta voimaa sähköjärjestelmään. Uskon, että teollisuuden ja yritysten on jatkossa oltava valmiita maksamaan hieman enemmän sähköstä, jotta niiden oma toiminta voi hyvin ja on kannattavaa. Ja ennen kaikkea on tehtävä yhteistyötä tuulivoiman tuottajien kanssa saatavuuden varmistamiseksi.

Ratkaisu hintavaihteluihin voi olla vety

Kaikki viittaa siihen, että uusiutuvan energian osuus lisääntyy seuraavina vuosina ja siten myös sähkömarkkinoiden hintavaihtelu. Ratkaisu tähän voi olla vety, uskoo Kristian Svensson.

- Uskon, että vedyn varastointi on paras ja ehkä ainoa tapa vastata sääriippuvaisen voiman suureen kasvuun. Samalla turvataan sähkön vakaa hinta teollisuudelle ja sähköasiakkaille ja pidetään koko sähköjärjestelmä tasapainossa.

Vetyvarastojen avulla teollisuus voi tuottaa vetyä alhaisilla sähkön hinnoilla ja käyttää sitä energiana tuotannossaan, kun hinnat nousevat. Tällä tavalla hinnanvaihtelut tasoittuvat ja sähkön saatavuus varmistetaan. Vedyn tuotanto voidaan myös kytkeä paikalliseen tuulivoimaan ja siten tehdä teollisuudesta entistä riippumattomampaa sähköpulasta ja hintavaihteluista.

Haluatko ymmärtää paremmin, kuinka Suomen sähkömarkkinat toimivat? Lataa oppaamme: