Teollisuus, sairaalat ja toimistot. Suurin osa yhteiskunnan toiminnoista on riippuvaisia sähköstä. Sähkön saatavuus saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta todellisuudessa Suomen sähkömarkkinat koostuvat useista osista, joita kaikkia tarvitaan toimivan sähköjärjestelmän ylläpitämiseen.
Sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle 1995
Suomen sähkömarkkinat avattiin asteittain kilpailulle vuonna 1995 voimaantulleella sähkömarkkinalailla. Tuolloin sähköntuotanto ja -myynti erotettiin sähkön siirrosta ja jakelusta, joiden liiketoiminta perustuu toimilupaan ja joita ei voi kilpailuttaa. Useiden rinnakkaisten sähköverkkojen rakentamisen ei katsottu hyödyttävän kuluttajaa. Vuodesta 1998 kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa sähkön myyjänsä. Ajatuksena oli, että lisääntynyt kilpailu johtaisi suurempaan kuluttajien valinnanvapauteen ja laskisi näin sähkön hintoja. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 70 sähkön vähittäismyyjää.
Verkkomonopoli
Sähköverkko koostuu kolmesta osasta: kantaverkosta, suurjännitteisistä jakeluverkoista ja jakeluverkoista. Kantaverkko on koko maan kattava suurjänniteverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset, tehtaat sekä jakeluverkot. Sähkön jakeluverkot ovat alueellisia ja paikallisia verkkoja, joiden kautta sähkö siirretään kuluttajille. Niihin on liitetty myös paikallisia voimalaitoksia. Suomessa on noin 70 jakeluverkkoyritystä.
Pohjoismaiden kantaverkot ja niiden väliset yhteydet muodostavat yhteen kytkeytyneen siirtojärjestelmän, joka on perusta pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Fingrid omistaa koko Suomen kantaverkon, sekä kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet Suomesta muihin Pohjoismaihin ja Viroon.
Sähköverkoissa vallitsee monopoli. Ei ole kustannustehokasta eikä käytännöllistä rakentaa useampaa kilpailevaa sähköverkkoa samalle alueelle. Jokaisella sähköverkon osalla on vain yksi omistaja. Sähköverkon omistava sähköverkkoyhtiö vastaa myös sähkön käyttäjien sähkön kulutuksen mittaamisesta sähkölaskun perusteeksi.
Sähköntuotanto
Sähköntuottajat valmistavat käyttämämme sähkön. Suurimmat sähköntuotannon energialähteet Suomessa ovat ydin-, vesi- ja tuulivoima.
Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2022 oli 69 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh). Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä 37 TWh. Uusiutuvien osuus sähköntuotannosta oli 54 prosenttia. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä tuotettiin vesivoimalla 19 %, tuulivoimalla 16 %. Ydinvoimalla tuotettiin 35 %, fossiilisilla polttoaineilla 7 % ja turpeella 2,5 % sähköstä. Aurinkosähkön tuotanto kasvoi selvästi, mutta sen osuus kokonaissähköntuotannosta on edelleen marginaalinen (0,6 %).
Vuonna 2022 sähkön kokonaiskulutuksesta 57 % katettiin kotimaisella tuotannolla ja 15 % sähkön nettotuonnilla Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta. Sähkön tuonti Venäjältä päättyi vuoden 2022 toukokuussa. Sähkön nettotuonti oli noin 12 TWh.
Fossiilitonta ja uusiutuvaa
Useimmat ovat kuulleet fossiilittomasta ja uusiutuvasta energiasta. Mutta mikä ero niillä oikeastaan on? Uusiutuva energia tulee lähteistä, jotka uusiutuvat jatkuvasti luonnollisesti eivätkä tule loppumaan. Esimerkkejä uusiutuvista energialähteistä ovat aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima ja bioenergia. Fossiilittomuus tarkoittaa, ettei sähköä tuoteta fossiilisista polttoaineista kuten öljystä, hiilestä tai kaasusta. Suomessa fossiiliton sähkö tulee ydinvoimasta ja uusiutuvista energialähteistä, ennen kaikkea vesivoimasta.
Sähkökauppa
Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on 1990-luvulta ollut yhteiset sähkömarkkinat. Nord Pool on sähköpörssi, johon sähkön tuottajat tarjoavat omaa tuotantoaan myyntiin ja sähkön ostajat kokoontuvat ostamaan sähköä. Sähköpörssi toimii samalla periaatteella kuin muutkin raaka-ainepörssit eli kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen hinta muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Haluatko oppia lisää Nord Poolista ja siitä, miten sähkökauppa sähköpörssissä toimii? Lue blogi Näin käy kauppa sähköpörssissä.
Sähkön käyttäjä
Sähkön käyttäjä on aina kahden yhtiön asiakas – sähköverkkoyhtiön, jolle maksetaan sähköverkkomaksu, ja sähkönmyyntiyhtiön, jolle maksetaan käytetystä sähköstä. Sähkön käyttäjä voi vapaasti vertailla sähkönmyyntiyhtiöitä ja valita sähkönmyyntiyhtiön mutta ei sähköverkkoyhtiötä. Monet sähkönmyyntiyhtiöt tarjoavat sähköä eri energialähteistä ja asiakkaana voit tukea eri energialähteitä tekemällä aktiivisen valinnan. Se ei tarkoita, että sinun pistorasiastasi tulisi juuri kyseisestä energialähteestä tuotettua sähköä, mutta se takaa, että käyttämääsi määrää vastaava määrä sähköä tuotetaan valitsemastasi energialähteestä, esimerkiksi tuulivoimasta, aurinkoenergiasta tai vesivoimasta.
Lue lisää sähkömarkkinoiden toimijoista, ja opi miten sähköntuottajien, sähköverkkoyhtiöiden ja sähkönmyyntiyhtiöiden välinen yhteistyö käytännössä toimii.
Yhteenveto
Sähkömarkkinat koostuvat useista osista, joilla kaikilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että sähkön käyttäjät saavat sähköä silloin kun sitä tarvitsevat, siellä missä sitä tarvitsevat. Sähköasiakas voi vapaasti vertailla sähkönmyyntiyhtiöitä ja valita sähkönmyyntiyhtiön mutta ei sähköverkkoyhtiötä. Voit myös tukea eri energialähteitä tekemällä aktiivisen valinnan ja valitsemalla esimerkiksi tuulivoiman, aurinkoenergian tai vesivoiman. Sellainen valinta takaa, että käyttämääsi määrää vastaava määrä sähköä tuotetaan kyseisestä energialähteestä. Lataa alla oleva opas, ja opi lisää siitä, miten sähkömarkkinat käytännössä toimivat.