Suurin osa yhteiskunnan toiminnoista on riippuvaisia sähköstä. Sähkön saatavuus saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta ja itsestään selvältä, mutta sähkömarkkinat koostuvat useista osista, joita kaikkia tarvitaan toimivan sähköjärjestelmän ylläpitämiseksi.
Sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle 1995
Suomen sähkömarkkinat avattiin asteittain kilpailulle vuonna 1995 voimaantulleella sähkömarkkinalailla. Tuolloin sähkön tuotanto ja myynti erotettiin sähkön
siirrosta ja jakelusta, joissa liiketoiminta perustuu toimilupaan. Vuodesta 1998 myös kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa sähkönmyyjänsä. Ajatuksena oli, että lisääntynyt kilpailu johtaisi kuluttajien valinnanvapauteen ja laskisi näin sähkön hintoja. Sähkön siirtoa ja jakelua ei voi kilpailuttaa, sillä useiden rinnakkaisten sähköverkkojen rakentamisen ei katsottu hyödyttävän kuluttajaa. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 70 sähkön vähittäismyyjää.
Sähkönsiirto
Sähköverkko jakaantuu kolmeen osaan: kantaverkkoon, suurjännitteiseen jakeluverkkoon ja paikalliseen jakeluverkkoon. Kantaverkko on koko maan kattava suurjänniteverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset, tehtaat sekä jakeluverkot. Jakeluverkot ovat alueellisia ja paikallisia verkkoja, joiden kautta sähkö siirretään kuluttajille. Niihin on liitetty myös paikallisia voimalaitoksia. Suomessa on vajaa 80 jakeluverkkoyritystä.
Pohjoismaiden kantaverkot ja niiden väliset yhteydet muodostavat yhteen kytkeytyneen siirtojärjestelmän, joka on perusta pohjoismaisille sähkömarkkinoille.
Fingrid omistaa Suomen kantaverkon sekä kaikki ulkomaanyhteydet Suomesta muihin Pohjoismaihin ja Viroon. Jokaisella sähköverkon osalla on vain yksi omistaja. Useamman sähköverkon rakentaminen samalle alueelle ei olisi kustannustehokasta tai hyödyllistä. Sähköverkon omistava sähköverkkoyhtiö vastaa sähkön siirron lisäksi myös sähkön kulutuksen mittaamisesta sähkölaskun perusteeksi.
Sähköntuotanto
Suurimmat sähköntuotannon energialähteet Suomessa ovat ydin-, vesi- ja tuulivoima.
Sähköntuotanto Suomessa vuonna 2023 oli 78 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh). Kasvua edelliseen vuoteen oli 13 %.
%20(1).jpg?width=800&name=Webp.net-resizeimage%20(10)%20(1).jpg)
Sähkö on nyt lähes päästötöntä. Päästöttömän tuotannon osuus on 94 % kokonaistuotannosta. Puhdas tuotanto lisääntyi, samalla kun kivihiilen käyttö puolittui ja turpeen käyttö väheni 35 %. Sähköä tuotettiin yhä vähemmän polttamalla. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 25 %, kun taas ydinvoiman tuotanto kasvoi Olkiluoto 3:n valmistuttua 35 %. Vesivoiman tuotanto kasvoi reilut 12 %. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi prosenteissa reilusti, 65 %, mutta sen osuus kokonaistuotannosta on edelleen vähäinen.
Tuotannon kasvu ja samanaikainen kulutuksen väheneminen johtivat siihen, että tuontisähkön tarve väheni merkittävästi. Suomi oli pitkään EU:n suurin sähköntuoja, mutta vuonna 2023 nettotuonnin osuus sähkönkulutuksesta oli enää 2,2 %.
Fossiilitonta ja uusiutuvaa
Mikä ero fossiilittoman ja uusiutuvan sähköenergian välillä on? Uusiutuva energia tuotetaan lähteistä, jotka uusiutuvat luonnollisesti eivätkä tule loppumaan. Esimerkkejä uusiutuvista energialähteistä ovat aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima ja bioenergia. Fossiilittomuus tarkoittaa, ettei sähköä tuoteta fossiilisista polttoaineista kuten öljystä, hiilestä tai kaasusta. Suomessa fossiiliton sähkö on peräisin ydinvoimasta ja uusiutuvista energialähteistä, ennen kaikkea vesivoimasta.
Sähkökauppa
Suomella, Ruotsilla, Norjalla, ja Tanskalla on 1990-luvulta lähtien ollut yhteiset sähkömarkkinat. Nord Pool -sähköpörssi on paikka, johon sähkön tuottajat tarjoavat
omaa tuotantoaan myyntiin ja sähkönmyyjät tekevät ostotarjouksensa. Sähköpörssi toimii samalla periaatteella kuin muutkin raaka-ainepörssit eli kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen hinta muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Haluatko oppia lisää Nord Poolista ja siitä, miten sähkökauppa sähköpörssissä toimii? Lue blogi Näin käy kauppa sähköpörssissä.
Sähkön käyttäjä
Sähkönkäyttäjä on aina kahden yhtiön asiakas – sähköverkkoyhtiön, jolle maksetaan sähkön siirrosta, ja sähkönmyyntiyhtiön, jolle maksetaan käytetystä sähköstä. Sähkönkäyttäjä voi vapaasti kilpailuttaa sähkönmyyntiyhtiön, mutta ei sähköverkkoyhtiötä. Sähkönmyyjät voivat tarjota eri tuotantolähteillä tuotettua sähköä ja asiakkaana voit valita näiden välillä. Jos esimerkiksi valintasi on vesivoimalla tuotettu sähkö, sähkönmyyjän tehtävä on hankkia sähkön alkuperätakuita sähkönkulutustasi vastaava määrä.
Lue lisää sähkömarkkinoiden toimijoista, ja opi miten sähköntuottajien, sähköverkkoyhtiöiden ja sähkönmyyntiyhtiöiden välinen yhteistyö käytännössä toimii.
Yhteenveto
Sähkömarkkinat koostuvat useista osista, joilla kaikilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että sähkön käyttäjät saavat sähköä silloin kun sitä tarvitsevat, siellä missä sitä tarvitsevat. Sähköasiakas voi vapaasti vertailla sähkönmyyntiyhtiöitä ja valita sähkönmyyntiyhtiön mutta ei sähköverkkoyhtiötä. Voit myös tukea eri energialähteitä tekemällä aktiivisen valinnan ja valitsemalla esimerkiksi tuulivoiman, aurinkoenergian tai vesivoiman. Sellainen valinta takaa, että käyttämääsi määrää vastaava määrä sähköä tuotetaan kyseisestä energialähteestä. Lataa alla oleva opas, ja opi lisää siitä, miten sähkömarkkinat käytännössä toimivat.
