Sähkömarkkinoiden toimijat

Suomen sähkömarkkinat voivat vaikuttaa ensi silmäyksellä varsin yksinkertaisilta. Sähköverkkoja omistavilla yrityksillä on sähkönsiirron monopoli. Sähkönmyyjän asiakas voi valita vapaasti.

Kun tarkastelemme sähkömarkkinoita lähemmin, kuvasta tulee monimutkaisempi.  Hyvän sähkösopimuksen tekemiseksi on tunnettava markkinat ja niiden toiminta. Kun tiedät, mitkä toimijat vaikuttavat sähkökauppaan, sinulla on työkalut, joilla voit kyseenalaistaa ja tarkistaa sähkönmyyjäsi tarjouksen.

Julkaistu: 2021-03-01 Viimeksi päivitetty: 2021-11-18 Lukemisaika: min

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo
Kappale 1

Sähköntuottaja

Sähköntuottaja on yhtiö, joka vastaa sähkön tuotannosta. Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2019 oli 66,0 terawattituntia (TWh). Sähkön kokonaiskulutuksesta 77 prosenttia katettiin kotimaisella tuotannolla ja 23 prosenttia sähkön nettotuonnilla Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta. Sähkön nettotuonti oli noin 20 TWh. Koko Pohjoismaiden sähköntuotanto on yhteensä noin 400 terawattituntia.

Perinteinen kuva sähköntuottajasta on suuri sähköyhtiö, joka käyttää vesivoimaa, tuulivoimaa tai ydinvoimaa sähköntuotannossaan. Sähköntuottaja voi kuitenkin olla myös oma yritys - jolla on oma laitos, jossa aurinko- tai tuulivoiman ylituotanto siirretään sähköverkkoon. Osapuolta, joka sekä kuluttaa että tuottaa sähköä kutsutaan tuottajakuluttajaksi, mikä on yhä yleisempää.

Sähköntuotannon markkinat on vapautettu, ja kuka tahansa voi hakea ylijäämäsähkönsä myyntiä. 

Kappale 2

Sähkön käyttäjä

Sähkön käyttäjänä yritys ostaa ja kuluttaa sähköä. Sähkön käyttäjänä yrityksesi on kahden yrityksen asiakas: sähköverkkoyhtiön ja sähkömyyntiyhtiön. Sähköverkkoyhtiö omistaa verkon ja veloittaa yrityksesi sähköverkon käytöstä. Sähkönmyyjä puolestaan veloittaa käyttämästäsi sähköstä.

Lue kuinka sähkömarkkinat toimivat Suomessa. 

Vattenfall-Så fungerar elaffären-11

 

Kappale 3

Verkon omistaja

Sähköverkon omistaja on vastuussa sähkön siirrosta, ja sillä on yksinoikeus sähkön siirtoon verkossa. Sähköverkko on lakisääteinen monopoli. Ero sähköntuotantoon ja -kauppaan on suuri, sillä markkinat on vapautettu ja sähköntoimittajan voi valita vapaasti.

Sähköverkko koostuu eri osista: kantaverkko on valtakunnallinen sähkönsiirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot on liitetty. Kantaverkon kautta sähköä jaetaan kaikkialle Suomeen. Jakeluverkot puolestaan saavat valtaosan sähköstä kantaverkosta ja välittävät sähkön edelleen muun muassa kotitalouksille.

Fingrid on yritys, joka vastaa sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta Suomen kantaverkossa. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Jakeluverkkoja ylläpitää yhteensä noin 80 sähköverkkoyhtiötä. Kantaverkon ja jakeluverkon välissä toimii suurjännitteisiä jakeluverkonhaltijoita, joita on Suomessa vajaa 10.

Kappale 4

Sähköyhtiöt

Sähköyhtiöillä on kolme eri roolia:

  1. Sähköntoimittaja, joka on sähkön jälleenmyyjä.
  2. Tasevastaava, joka vastaa kulutettavan sähkön toimittamisesta järjestelmään niin, että sähköjärjestelmä on aina tasapainossa.
  3. Sähkönvälittäjä, joka ostaa ja myy sähköä.

innovation_employees-800-lo-res

 

Sähköntoimittaja

Sähköntoimittaja on yritys, jolla on toimitussopimus sähkön käyttäjän kanssa, ja jota kutsutaan usein sähköyhtiöksi. Sähköyhtiö ostaa sähkön suoraan sähköntuottajalta, markkinapaikalta tai välittäjältä. Koska markkinat ovat sääntelemättömät, toimittajien välillä vallitsee kilpailu. Suomessa on tällä hetkellä noin vajaa 80 sähkön vähittäismyyjää. 

Tasevastaava

Jokaisen sähkönmyyjän on sähkömarkkinalain mukaisesti vastattava sähköntoimituksen tasapainosta. Tasapainon ylläpitäminen tarkoittaa, että sähkönmyyjän on hankittava sähköjärjestelmään yhtä paljon sähköä kuin sen asiakkaiden odotetaan kuluttavan. Näin siirrettävä sähkö on aina tasapainossa.

Sähköyhtiöt voivat ottaa itse tasevastuun, jolloin niistä tulee tasapainon ylläpitäjiä. Vaihtoehtoisesti tasevastaavana voidaan käyttää toista yritystä.

Tasevastaavat yritykset maksavat kulut Fingridille. Jos tasevastaava ei onnistu ylläpitämään tasapainoa, Fingrid tuottaa lisää sähköä sähkökatkojen välttämiseksi. Epätasapainon aiheuttaja joutuu tällöin maksamaan lisämaksuja korvatakseen tasapainon palauttamisen kustannukset.

Pohjoismaisen sähköverkon taajuuden on oltava 50,0 Hz. Jos sähkön kulutus ylittää tuotannon, taajuus laskee, ja jos sähkön tuotanto ylittää kulutuksen, taajuus kasvaa.

Vattenfall-Så fungerar elaffären8

 

Sähköjärjestelmästä vastaava

Suomen sähköjärjestelmästä vastaa Fingrid, joka valvoo sähköjärjestelmää ympäri vuorokauden ja on vastuussa verkon laajentamisesta yhteiskunnan sähköntarpeen täyttämiseksi. Fingridin tärkeimpiä vastuualueita on huolehtia siitä, että sähköverkko on tasapainossa. Tasapainoa varmistavia toimenpiteitä kutsutaan tasehallinnaksi. Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat etukäteen kulutuksensa ja tuotantonsa tasapainoon, mutta poikkeamien tasapainotukseen tarvitaan reservejä, joita Fingrid hankkii ylläpitämiltään markkinoilta. Reserveillä tarkoitetaan voimalaitoksia ja kulutuskohteita, jotka joko nostavat tai laskevat tehoaan tarpeen mukaan. 

Kappale 5

Sähköpörssi

Sähköpörssi on sähkön kauppapaikka, jossa sähköntuottajat myyvät sähkönsä sähkönmyyntiyhtiöille, jotka puolestaan myyvät sen edelleen sähkön käyttäjille.

Nord Pool on Pohjoismaiden suurin sähköpörssi.

Sähköllä voidaan käydä kauppaa kahdella tavalla:

Sähkön markkinahintaa ohjaa Nord Pool Spotin hinnoittelu.

  • Spot-kauppa tarkoittaa, että fyysistä sähköä myydään lyhyellä aikavälillä - seuraavan vuorokauden tai tunnin sisällä. Kaupankäynti perustuu spot-hintaan, mikä tarkoittaa päivän markkinahintaa. Hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän mukaan. Pohjoismaissa sähkön spot-kauppa tapahtuu Nord Pool Spot -pörssissä.
  • Termiinikauppa tarkoittaa kaupankäyntiä tulevaisuudessa toimitettavasta sähköstä. Termiinien ostolla voidaan varmistaa sähkön tuleva hinta. Pohjoismainen sähkökauppa käydään Nasdaq Commodities -sähköpörssissä.

Sähkön markkinahintaa ohjaa Nord Pool Spotin hinnoittelu. Lue kuinka kauppa käy sähköpörssissä.

eurosedlar lo-res

 

Kappale 6

Sähkönvälittäjä

Sähkönvälittäjä on toimija, joka käy kauppaa sähköllä. Kauppa käsittää sekä sähkön fyysisen siirron että sähköpörssissä tapahtuvan kaupankäynnin.

Fyysistä sähköä kaupataan Nord Pool Spot -pörssissä lyhyellä aikavälillä: hinta asetetaan päivää ja jopa tuntia ennen sähkön toimittamista. Termiinikaupalla on pidempi perspektiivi: termiinillä tarkoitetaan kahden osapuolen välistä sopimusta omaisuuden ostamisesta ja myymisestä tiettyyn hintaan tiettynä, myöhempänä ajankohtana. Yritys, joka tietää jo tänään tarvitsevansa tietyn määrän sähköä tulevaisuudessa, voi ostaa futuureja varmistaakseen, että se voi ostaa sähkön tiettyyn hintaan.

Kappale 7

Energiavirasto

Energiavirasto on lupa- ja valvontaviranomainen, joka valvoo ja edistää sähkö- ja kaasumarkkinoiden toimintaa, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä.

Energiavirasto toimeenpanee suomalaista ja eurooppalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Sen tavoitteena on edistää ilmastotavoitteiden kustannustehokasta toteutumista sekä energiamarkkinoiden tehokasta toimintaa. 

Kappale 8

Sähkö yritykselle

Näin toimivat sähkömarkkinat

Lataa oppaamme, niin tiedät kaiken mitä sinun tarvitsee tietää sähkömarkkinoista.
Vattenfall Sähkömarkkinat - sähkön käyttäjän perusopas