Suomessa sähkön pörssihinta on sama Hangosta Utsjoelle. Tämä siitä syystä, että Suomi on sähkömarkkinoilla yksi yhtenäinen hinta-alue. Tilanne on toinen Ruotsissa ja Norjassa, jossa hinta-alueita on useita. Pörssisähkön hinta on halvinta pohjoisessa, jossa sähköä tuotetaan eniten suhteessa kulutukseen. Viime aikoina on herännyt kysymys, pitäisikö Suomikin jakaa kahteen hinta-alueeseen.
Pohdintaan kahdesta hinta-alueesta antaa pontta se, että myös Suomessa sähkön tuotanto keskittyy yhä enemmän pohjoiseen tuulivoimarakentamisen myötä. Edes Olkiluoto 3:n käynnistyminen ei muuta tilannetta, sillä suunnitteilla olevista lukuisista tuulivoimapuistoista enemmistö sijoittuu Pohjanmaalle ja Lappiin.
Sähköverkon pullonkaulat
Sähköverkkoon muodostuu ns. pullonkauloja, kun energiaa tuotetaan muualla kuin missä sitä kulutetaan eniten. Pullonkaula tarkoittaa sitä, etteivät siirtoyhteydet riitä siirrettävälle sähkömäärälle. Tilanne korjaantuu, kun rakennetaan lisää siirtoyhteyksiä. Uusien tuulivoimahankkeiden myötä Suomessa joudutaan vahvistamaan kantaverkkoa.
Usein hinta-alueet noudattavat maiden rajoja, mutta poikkeuksia löytyy läheltä. Ruotsi jakaantui 2000-luvun alussa neljään hinta-alueeseen, koska siirtoverkko ei ollut riittävän vahva. Pohjois-Ruotsissa on runsaasti vesi- ja tuulivoimaa ja etelässä taas sähkönkulutus on suurta. Verkon siirtokyky ei riitä, jolloin hinnat eriytyvät. Viiteen hinta-alueeseen jakautuvan Norjan sähköverkko taas rakennettiin aikoinaan vesivoimaloiden ympärille ja valtakunnalliset yhteydet ovat heikkoja.
Pohjolan hinta-alueet. Kartalla esitettävät hinnat ovat sähkön vuorokausimarkkinoiden hintoja, jotka määräytyvät sähköpörssissä. Tilanne 3.10.2022.
Seuraavan hallituksen asialistalla?
Yleisradiolle antamassaan haastattelussa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kannattaa vähintään hinta-aluejaon selvittämistä. Hänen mukaansa asiasta on keskusteltu, mutta Lintilän mukaan on seuraavan hallituksen asia halutessaan ajaa sitä eteenpäin. Kyseessä on kuitenkin niin suuri muutos, ettei siitä ole apua nykyiseen sähkönhintakriisiin. Muutos tietäisi myös muutosta sähkömarkkinalakiin, sillä yhden hinta-alueen strategia on kirjattu lakiin.
Mielipiteitä hinta-alueen muutoksia kohtaan löytyy puolesta ja vastaan. Viimeisin ulostulo aiheesta on Aalto-yliopiston professori Petter Lundin, joka kannattaa jakoa kahteen sähkömarkkina-alueeseen, jotta sähkön hinta putoaisi Pohjois-Suomessa. Lund jakaisi Suomen kahteen hinta-alueeseen, siten että raja kulkisi Oulun eteläpuolella.
Alentunut sähkön hinta hyödyttäisi Lundin mukaan muun muassa pohjoisen kaivosteollisuutta, mutta myös paljon sähköä vaativia vetyhankkeita, joita toivotaan saatavan pohjoiseen. - Jos meillä olisi kaksi hinta-aluetta, olisimme samalla viivalla, kun puhutaan suurista puhtaan energian ja vedyn investoinneista, joita Euroopassa tarvitaan. Kilpailu halvempien sähkönhintojen Pohjois-Ruotsin kanssa tasoittuisi, Petter Lund toteaa Ylelle.
Nähtäväksi jää, muuttuuko Suomen yksi hinta-alue joskus kahdeksi. Toistaiseksi kuitenkin Suomi on sähkömarkkinoilla yhtenäinen hinta-alue, eli sähkön tukkumarkkinahinta on joka puolella Suomea sama.
