Sähkön tarve kasvaa nopeasti yhteiskunnan sähköistyessä. Samaan aikaan sähkön tuotannosta tulee yhä riippuvaisempaa sääolosuhteista ja uusiutuvista energialähteistä, mikä tekee sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämisestä haastavampaa. Ratkaisu tähän on joustavampi sähköjärjestelmä.
Sähköjärjestelmän taajuuden on pysyttävä 50 Hz:ssä, jotta järjestelmä pysyy vakaana ja luotettavana. Aiemmin riitti, että sähköntuotantoa mukautettiin sähkönkulutuksen mukaan. Kun kysyntä kasvoi, esimerkiksi vesi- ja ydinvoimaa voitiin nopeasti hyödyntää tarpeen kattamiseen. Uusiutuvan energian yleistyessä tuotannon ohjaaminen on kuitenkin vaikeampaa – aurinko ei paista aina ja tuuli voi tyyntyä. Samalla sähkön tarve kasvaa, kun yhä useammat autot, teollisuus ja kotitaloudet sähköistyvät.
Epätasapainoa vältetään luomalla joustavuutta – eli kykyä mukauttaa sekä kulutusta että tuotantoa tarpeen mukaan. Keskeinen osa tätä ovat kulutuksen ja tuotannon tasapainotuspalvelut, joilla mukana olevat toimijat auttavat pitämään sähköverkon vakaana reagoimalla nopeasti kulutuksen ja tuotannon vaihteluihin.
Näin sähkömarkkinoiden jousto toimii käytännössä
Jousto sähköjärjestelmässä voi toteutua monella tavalla:
On jo olemassa esimerkkejä suurista teollisuusyrityksistä ja kiinteistönomistajista, jotka osallistuvat joustomarkkinoille mukauttamalla omaa sähkönkäyttöään. Suuret sähköintensiiviset teollisuusyritykset voivat tehdä sopimuksia kulutuksen vähentämiseksi huipputuntien aikana, mikä keventää sähköverkon kuormaa. Tämä ei ainoastaan laske sähkökustannuksia, vaan tarjoaa myös mahdollisuuden edistää vakaampaa ja kestävämpää sähköjärjestelmää.
> Voiko yrityksesi käyttää sähköä joustavasti?
Vaikka teknologia on jo olemassa, joustavuuden toteutuminen osaksi Suomen sähköjärjestelmää vaatii oikeat edellytykset:
Suomen sähköverkko on osa pohjoismaista ja eurooppalaista järjestelmää. Sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapaino maiden välillä on ratkaisevassa asemassa vakauden varmistamisessa. Tanska on esimerkki maasta, jolla on pitkä kokemus suuren tuulivoimamäärän hallinnasta, kun taas Ruotsilla ja Norjalla on vesivoimaresursseja, joita voidaan hyödyntää sähköverkon tasapainottamiseen. Yhteistyö muiden maiden kanssa ja investoinnit parempiin siirtoyhteyksiin luovat vahvemman ja ennakoitavamman sähkömarkkinan.
Haluatko tietää lisää Suomen sähkömarkkinoista? Lataa oppaamme alta.