Onko tarpeen tietää, mitä tarkoittaa spot-hinta, tehotasapaino ja kulutusjousto? Ainakin se helpottaa, jos halutaan ymmärtää tämän päivän sähkön hintoja ja markkinoiden pelisääntöjä. Ja osataan valita yritykselle paras energiaratkaisu.
Energian hinta on noussut jyrkästi viime vuoden aikana. Samassa tahdissa on noussut kiinnostus energia-asioita kohtaan. Seuraavassa käymme läpi termejä, jotka auttavat ymmärtämään paremmin energiamarkkinoita:
FCR (Frequency Containment Reserve): FCR eli taajuuden vakautusreservi on työkalu taajuuden säätämiseksi sähköverkossa. Esimerkiksi sähköasiakkaiden tietyt sähköresurssit voidaan sulkea väliaikaisesti, kun sähköverkon taajuutta on lisättävä. FCR:n kautta sähköasiakkaat voivat siten myydä joustavaa sähkönkulutustaan. Lue lisää FCR:stä.
Kantaverkko: Suomen kantaverkkoon kuuluu noin 14 400 kilometriä voimajohtoja ja sähköasemia lähes 120. Maanlaajuisen kantaverkon kautta kulkee noin 77 prosenttia kaikesta Suomessa siirretystä sähköstä. Fingrid Oyj ylläpitää Suomessa sähkönsiirtoon käytettävää kantaverkkoa. Kantaverkon ylläpitämisen lisäksi Fingridin tehtäviin kuuluu myös sähköverkon jatkuva kehittäminen.
Kapasiteettipula: Kapasiteettipula tarkoittaa, että sähkön käyttäjille ei voida siirtää riittävästi sähköä.
Kulutusjousto: Kulutusjoustoa kutsutaan myös kysyntäjoustoksi. Kulutusjousto on sähkönkäytön hetkellistä vähentämistä tai lisäämistä sähkön muuttuvan tuotantotilanteen mukaan. Sähköä kannattaa käyttää silloin, kun sitä tuotetaan paljon ja vähäpäästöisesti ja sen hinta on edullista. Sähkön kulutuksen joustolla vähennetään energiantuotannon ympäristövaikutuksia. Sähköasiakkaana sinulla on mahdollisuus saada taloudellisia etuja, kun voit joustaa energiankulutuksessasi. Vattenfallin asiakkaana saat pääsyn kulutusjoustomarkkinoille (katso FCR).
Nord Pool: Nord Pool -sähköpörssi on fyysisen sähköntoimituksen pohjoismainen kauppapaikka. Nord Pool koostuu lyhyen aikavälin fyysisen sähkökaupan markkinoista, joita kutsutaan spot-markkinoiksi.
Nasdaq Commodities: Nasdaq Commodities -pörssissä käydään suurin osa pohjoismaisten sähkömarkkinoiden johdannaiskaupasta. Markkinoilla/sähköpörssissä käydään kauppaa pitkäaikaisilla sopimuksilla ja hinnoilla päivien, viikkojen, kuukausien, kvartaalien ja vuosien ajanjaksoilla.
Spot-hinta: Nord Poolin spot-markkinoilla sähkön lähiajan hinta määräytyy tuntihinnan pohjalta. Hintaa kutsutaan spot-hinnaksi ja se määräytyy muun muassa sen mukaan, pystyykö sähköverkko siirtämään sähköä eri alueiden välillä. Spot-hinta muodostaa muuttuvan sähkönhinnan perustan ja ilmaistaan snt/kWh. Spot-hinta ei sisällä esimerkiksi vihreän sertifikaatin kustannuksia, alkuperää, lisämaksuja, arvonlisäveroa ja sähköverkkomaksuja, jotka sisältyvät myös sähköasiakkaan kustannuksiin.
Spot-markkina: Spot-markkina on pohjoismaisen Nord Poolin päivittäisen sähkökaupan markkinapaikka. Siellä käydään lyhytaikaista sähkökauppaa fyysisillä sopimuksilla. Sähkön tuottajat tekevät tarjouksen siitä, minkä verran ne ovat valmiita toimittamaan sähköä omilla ilmoitusalueillaan eri hinnoilla seuraavan vuorokauden aikana. Sähkönmyyjät tekevät tarjouksen siitä, minkä verran sähköä ne uskovat asiakkaiden kuluttavan seuraavan vuorokauden aikana ja kuinka paljon ne ovat valmiita maksamaan siitä.
Suomen sähköjärjestelmä: Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta, suurjännitteisistä jakeluverkoista, jakeluverkoista sekä sähkön kuluttajista. Se on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää yhdessä Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan järjestelmien kanssa. Lisäksi Virosta on Suomeen tasasähköyhteydet. Yhteispohjoismainen järjestelmä on kytketty tasasähköyhteyksillä myös Keski-Euroopan järjestelmään.
Suunniteltu sähköntuotanto: Suunniteltu sähköntuotanto tarkoittaa tavallisesti tuotantoa, jota voidaan säädellä helposti ja ennalta määrätyllä tavalla. Esimerkiksi vesivoimaa, ydinvoimaa ja lämpövoimaa pidetään suunniteltavana energiana, koska sähkötehoa voidaan ohjata ja ennakoida. Aurinko- ja tuulivoimaa tietyssä paikassa ei voida suunnitella, koska sähkötehon määrä riippuu vallitsevista sääolosuhteista.
Säästä riippumaton sähköntuotanto: Sähköntuotantoa, joka on riippuvainen kulloisestakin säätilasta, esimerkiksi tuulen määrästä tai auringonpaisteesta, kutsutaan sääriippuvaiseksi. Esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja aaltovoima ovat sääriippuvaisia.
Sähköenergia (energia): Sähköenergia tarkoittaa samaa kuin sähkö. Kaikki sähkölaitteet toimivat sähköenergialla. Sähköenergia voidaan muuntaa valoksi, liikkeeksi tai lämmöksi.
Sähköpula: Voi tarkoittaa joko sähköenergian tai sähkötehon puutetta. Sähköenergian puute tarkoittaa, että kotimainen tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta vuositasolla.
Sähköteho (teho): Teho kuvaa, kuinka paljon energiaa tietty laite kuluttaa tai kuinka paljon generaattori tuottaa tietyn ajan kuluessa. Esimerkiksi tavallinen pölynimuri tarvitsee käytössä noin 1 000 wattia. Tuulisella säällä moderni, suurehko tuulivoimala pystyy tuottamaan hieman yli 3 miljoonaa wattia, 3 MW. Tehoa mitataan useimmiten watteina, jota voidaan myös kuvata jouleina sekunnissa.
Sähköverkon ”pullonkaulat”: Pullonkaulat liittyvät mahdollisen sähkönsiirron rajoituksiin ja niitä syntyy, kun siirtotarve ylittää sähköverkon kapasiteetin.
Tasehallinta: Fingrid vastaa Suomen sähkön tuotannon ja kulutuksen välisen hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta eli tasehallinnasta.
Tehopula: Tehopula on tilanne, joka voi syntyä, kun sähköntuotanto ei tiettynä ajankohtana riitä kattamaan sähkönkulutusta. Tehopulaa voi esiintyä paikallisesti tai laajemmilla alueilla.
Tehotasapaino: Sähköjärjestelmän tehotasapaino tiettynä ajankohtana tarkoittaa, että sähkön tarjonta on yhtä suurta kuin kysyntä. Tehotasapainon saavuttamiseksi ei riitä, että vuoden aikana tuotetaan riittävästi sähköä vastaamaan tarpeita. Sähköä on oltava joka hetki riittävästi, jotta voimakkaasti vaihteleva sähkönkulutus pysyy tasapainossa.
Tehoreservi: Tehoreservi turvaa sähkön toimitusvarmuuden huippukulutustilanteissa talvikuukausina niissä tilanteissa, missä markkinaehtoista sähköä ei ole tarpeeksi saatavilla. Tehoreservi perustuu lakiin; sen määrän ja siihen kuuluvat voimalaitokset ja kulutuskohteet päättää Energiavirasto, ja sen hallinnoinnista ja käyttöönotosta vastaa Fingrid.
Varavoima: Fingrid vastaa Suomen sähköntuotannon ja -kulutuksen välisen hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta eli tasehallinnasta ja häiriötilanteiden nopeasta selvittämisestä. Häiriötilanteita varten Fingridillä on käytössään nopeaa häiriöreserviä eli omia voimalaitoksia, vuokrattuja voimalaitoksia sekä ostettua reserviä, jotka yhdessä säätösähkömarkkinoilla olevan kapasiteetin kanssa muodostavat riittävän kapasiteetin eri vikatilanteita varten. Nopeaa häiriöreserviä on yhteensä yli 1 000 megawattia.
Miksi energia-alalla on niin paljon käsitteitä ja termejä? Yksi selitys on se, että kyseessä on suuri ja monimutkainen alue, joka myös kehittyy nopeasti. Käynnissä oleva siirtymä kohti uusiutuvaa energiaa edellyttää uusia ratkaisuja niin teknologian, liiketoimintamallien että lainsäädännönkin osalta. Tällöin tarvitaan myös uusia termejä ja kuvauksia.
Oletko jo lukenut tämän Sähköfutuurit - mitä niistä tulisi tietää?