Lait ja verot

Sähkömarkkinoita koskee joukko sääntöjä, lakeja ja veroja.

Käsittelemme seuraavassa:

  • energia- ja sähköverotusta

  • lainsäädäntöä, joka ohjaa yritysten vastuullisuusraportointia sekä suurten yritysten energiakatselmuksia.

Julkaistu: 2021-05-11 Viimeksi päivitetty: 2022-02-08 Lukuaika: min

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo
Kappale 1

Energia- ja sähköverotus

Energiavero on EU-maissa yhtenäistetty energiaverodirektiivillä, joka asettaa verotukselle minimitason. Kaikilla EU:n jäsenmailla on kuitenkin mahdollisuus periä veroa oman linjansa mukaisesti.

Sähkövero peritään kulutuksen perusteella ja maksetaan suoraan valtiolle. Veron kerää sähkönjakelusta vastaava yhtiö.

Suomessa sähkönkäyttäjät jaetaan kahteen veroluokkaan. Korkeampaa sähköveroa maksavat yksityistaloudet, maa- ja metsätalous, rakennusala sekä palvelualan yritykset. Myös julkinen sektori kuuluu korkeampaan sähköveroluokkaan.

Sähkövero korkeammassa veroluokassa on noin 2,79 c/kWh senttiä kilowattitunnilta sisältäen arvonlisäveron (24 prosenttia).

Alemmassa veroluokassa ovat valmistava teollisuus, kaivostoiminta, louhinta ja ammattimainen kasvihuoneviljely sekä suuret konesalit.

Sähkövero alemmassa veroluokassa on noin 0,078 senttiä kilowattitunnilta sisältäen arvonlisäveron.

Energiaverosta voi hakea palautusta

Alempaan sähköveroluokkaan kuuluvat teollisuusyritykset voivat hakea palautusta maksamastaan energiaverosta, jos yrityksen maksamien valmisteverojen määrä suhteessa jalostusarvoon on riittävän suuri. Lisäksi veronpalautusta voivat hakea maatalousyrittäjät ja ammattimaiset kasvihuoneviljelijät.

Veronpalautusta laskettaessa huomioidaan yrityksen maksamat verot sähköstä, kivihiilestä, maakaasusta, turpeesta ja mäntyöljystä. Polttoaineiden kohdalla huomioidaan muuna kuin moottoripolttoaineena käytetyt polttoöljyt ja biopolttoöljyt.

Omaa energiantuotantoa

Aurinkopaneelit ovat nopeasti yleistyneet, ja yhä useampi yritys ja yhteisö on päätynyt käyttämään osittain itse tuottamaansa energiaa. Omasta energiantuotannosta maksettaviin veroihin vaikuttavat tuotannon määrä ja se, meneekö energia yleiseen sähköverkkoon vai suoraan omaan käyttöön.

Lue lisää energia- ja sähköverotuksesta oppaastamme

  • Esimerkki, miten säästät sähköverossa
  • Miten energiaveronpalautus lasketaan?
  • Oman energiantuotannon veroilmoitus

 

New call-to-action

Kappale 2

Suurten yritysten energiakatselmukset

Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden välein. Energiakatselmusten tavoitteena on analysoida yrityksen energiankäyttö, selvittää mahdollisuudet energiansäästöön ja esittää toimenpide-ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi.

Suurten yritysten pakollisia katselmuksia hallinnoi ja toimeenpanee Energiavirasto. Suurten yritysten pakollisiin yrityksen energiakatselmuksiin ei voi saada katselmustukea, toisin kuin vapaaehtoisiin pienten ja keskisuurten yritysten energiakatselmuksiin.

Ketä laki koskee

Suureksi yritykseksi määritellään yritys tai konserni, jonka työntekijämäärä on yli 250 tai liikevaihto on yli 50 M€ ja tase yli 43 M€.

Määrittelyssä otetaan huomioon Suomessa rekisteröidyn konsernin tai yrityksen sekä sen Suomessa tai ulkomailla omistamien yritysten yhteenlasketut työntekijät, liikevaihdot ja taseet. Jos yritys määritellään suureksi yritykseksi, niin sen kaikki Suomessa omistamat yritykset kuuluvat velvoitteen piiriin.

Mitä energiakatselmus sisältää

Yrityksen energiakatselmuksen tulee sisältää yrityksen kaikkien energiankäyttökohteiden energiankulutusprofiilit yhden vuoden osalta (jos mahdollista, niin edeltävä vuosi). Vähimmillään se tarkoittaa sitä, että kuvataan kaikki toiminnot, joissa energiaa käytetään (esim. rakennukset ja kuljetukset), sekä ilmoitetaan niiden energiankulutukset energialajeittain (esim. kaukolämpö, maakaasu, kevyt polttoöljy, sähkö). Yrityksen oman tarpeen mukaan energiankäyttökohteista kannattaa listata lisäksi myös muuta tietoa, kuten esimerkiksi koko, ikä, ominaiskulutukset, henkilömäärät, tehdyt korjaukset, tehdyt kohdekatselmukset ym.

Tiettyyn määrään kohteista tulee tehdä kohdekatselmuksia eli yksittäisessä energiankäyttökohteessa paikan päällä tehtyjä katselmuksia, joissa etsitään energiansäästötoimenpide-ehdotuksia.

Yrityksen energiakatselmuksessa tulee esittää keskeiset kohdekatselmusten tulokset ja merkittävät muut yrityksen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet, jotka on jo tehty tai on suunnitteilla.

Yrityksen energiakatselmuksen tulee sisältää suunnitelma seuraavaan yrityksen energiakatselmukseen sisältyvistä kohdekatselmuksista ja niiden ajankohdista. Seuraavan neljän vuoden aikana tehtävät kohdekatselmukset tulee siis päättää etukäteen, mutta tarvittaessa suunnitelmasta voi poiketa perustetellusta syystä muuttuneen tilanteen, kuten tilamuutosten takia.

Kuka voi toimia katselmuksen vastuuhenkilönä

Yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilönä saa toimia henkilö, jonka pätevyyden Energiavirasto on todennut. Vastuuhenkilön tehtävä on vastata, että yrityksen energiakatselmus sekä siihen sisältyvät kohdekatselmukset vastaavat energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien asetusten vaatimuksia.

Yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilön pätevyyskoulutukseen osallistuvilta henkilöiltä edellytetään vähintään alempaa korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai muuta vastaavan tason tutkintoa tekniikan, ympäristö- tai energia-alalta. Tällaiseksi vastaavan tason tutkinnoksi voidaan katsoa myös aiemman koulutusjärjestelmän mukainen insinöörin tai teknikon tutkinto.

Tutkinnon korvaavaksi työkokemukseksi voidaan hyväksyä yrityksen energiakatselmuksen kannalta riittävä, vähintään kolmen vuoden työkokemus energia-, tuotanto-, kiinteistö- tai ympäristöalan asiantuntijatehtävissä tai muissa vastaavissa tehtävissä.

Energiavirasto on vastuuviranomainen ja järjestää yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilökoulutuksen ja -kokeen sekä ylläpitää julkista rekisteriä energiakatselmuksen vastuuhenkilöistä.

Milloin yritys voi vapautua pakollisista katselmuksista

  • Mikäli yrityksessä on käytössä ISO 50 001 -standardin mukaisesti akkreditoidusti sertifioitu energianhallintajärjestelmä, on yritys vapautettu pakollisesta energiakatselmuksesta. Järjestelmään sisältyy itsessään katselmointivelvoite.
  • Yritys vapautuu pakollisesta katselmuksesta, mikäli yrityksellä on käytössä ISO 14 001 -standardin mukaisesti akkreditoidusti sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä ja sen rinnalla ISO14 001 sertifiointiin akkreditoidun toimielimen sertifioima ETJ+ -järjestelmä.

Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ on työkalu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Se sisältää ISO50001 -standardin mukaiset vaatimukset energiakatselmuksista.

  • Mikäli energiatehokkuussopimusjärjestelmässä mukana oleva yritys ottaa käyttöön energiakatselmusvelvoitteen sisältämän energiatehokkuusjärjestelmän ETJ+, katsotaan yrityksen täyttävän velvoitteen pakollisesta suuren yrityksen energiakatselmuksesta. Kyseisessä tapauksessa ETJ+:aa ei tarvitse sertifioida. Energiavirastolla on kuitenkin velvoite tarkastaa pistokokeittain määräosasta yrityksiä, että ETJ+ on otettu käyttöön.

Lisää tietoa energiakatselmuksista saat täältä.

Kappale 3

Vastuullisuusraportointi

Mitä vaaditaan ja keneltä

Kirjanpitolain muutos, joka hyväksyttiin 29.12.2016, edellyttää tietynlaisia yhtiöitä raportoimaan yhteiskuntavastuustaan. Raportointivelvoite koskee suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä, eli listayhtiöitä, luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä, joiden henkilömäärä ylittää tilikauden aikana keskimäärin 500 henkeä. Lisäksi yhtiön liikevaihdon tulee olla yli 40 miljoonaa euroa tai taseen 20 miljoonaa euroa.

Lainsäädäntö pohjautuu EU:n direktiiviin, ja se velvoittaa edellä mainitut yhtiöt raportoimaan omista toimintalinjoistaan, jotka koskevat ympäristöä, työntekijöitä ja sosiaalisia asioita, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa. Yhtiöiden tulee myös antaa lyhyt kuvaus omasta liiketoimintamallistaan sekä kertoa toimintalinjoihinsa liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

Osana toimintakertomusta tai erillinen selvitys

Lainsäädännön lähestymistapa on joustava: vaikka lainsäädäntö edellyttää tiettyjen tietojen esittämistä, yhtiöt voivat itse valita missä muodossa ne tiedot esittävät. Näin ollen lainsäädännössä ei siis yksilöidä tarkasti, mitä eri aihealueisiin liittyviä tietoja tai lukuja yhtiöiden tulee esittää eikä toisaalta osoiteta vain tiettyä raportointiohjetta, jota yhtiöiden tulisi käyttää. Tämän on tarkoitus tehdä lainsäädännöstä mahdollisimman toimiva eri toimialoille, joilla voi olla keskenään hyvin erilaiset vastuullisuuteen liittyvät haasteet.

Yhtiöt voivat antaa selvityksen osana toimintakertomusta. Vaihtoehtoisesti yhtiöt voivat antaa vastuullisuusraportin erillisenä selvityksenä tai kansainväliseen raportointikehykseen perustuvana erillisraporttina.

vastuullisuusraportti