Julkaistu: 2023-03-06 Päivitetty: 2023-03-09 kl. 13:26
Jokainen vastoinkäyminen voi olla kehityksen perusta. Kun viime vuonna alkanut sota Ukrainassa aiheutti valtavan sähkökriisin, on ollut tärkeämpää kuin koskaan muistuttaa, mitä voimme oppia tilanteesta, johon olemme joutuneet. Tai ei ehkä tärkeämpää kuin koskaan, vaan yhtä tärkeää kuin ennenkin. Tämä ei nimittäin ole ensimmäinen kokemamme sähkökriisi.
Sähkön ja lämmön historia on aina ollut jatkuvaa tanssia, jonka askeleet vievät kaksi askelta eteenpäin, yhden taaksepäin. Otetaan esimerkiksi vuoden 1776 lämpökriisi. Carl Johan Cronstedt ja Fabian Wrede olivat saaneet tehtäväksi Ruotsin valtion toimeksiannosta löytää tehokkaita polttoaineratkaisuja ja keksivät radikaalin parannuksen kaakeliuunin toimintaan!
Uunin sisällä olevat savukanavat pitivät lämpöä paljon pidempään ja hetkessä kaakeliuunin lämpöä varaava vaikutus oli huomattavasti suurempi kuin kaikkien tulisijojen. "Uudesta" kaakeliuunista tuli lähtölaukaus koko modernille asuntorakentamiselle. Nyt ei esimerkiksi enää tarvinnut välttää suuria lasipintoja, jotka voisivat päästää lämmön ulos talosta. Ja valoa pääsi vihdoinkin sisään.
...öljyn hinta nousi vuonna 1973 kolmesta dollarista tynnyriltä kahteentoista dollariin, mikä tarkoittaa 400 prosentin kasvua.
Tai otetaan vaikka 1970-luvun öljykriisi. Kun öljyn hinta nousi vuonna 1973 kolmesta dollarista tynnyriltä kahteentoista dollariin, mikä tarkoittaa 400 prosentin kasvua, se sai aikaan sen, että sähkökattilat korvasivat vähitellen öljykattilat monissa vanhoissa ja uusissa omakotitaloissa. Yksi tapa päästä eroon muodostuneesta öljyriippuvuudesta.
Keskeistä kaikissa energiakriiseissä on ollut yksinkertaisesti se, että olemme oppineet ja kehittyneet niistä. Tämän päivän kriisi ei tietenkään ole poikkeus.
Alankomaa on pitkään ollut riippuvainen kaasusta talojen lämmityksessä, mikä on sekä kallista että arveluttavaa ympäristön kannalta.
Alankomaa on pitkään ollut riippuvainen kaasusta talojen lämmityksessä, mikä on sekä kallista että arveluttavaa ympäristönäkökulmasta. Sodan vaikutus kaasun saatavuuteen on kuitenkin saanut yhä useammat maassa huomioimaan vaihtoehtojen olemassaolon. Syksyllä 2022 Vattenfall ja sen kumppani Feenstra esittelivät ratkaisun – korkealämpöpumpun, joka ei vaadi radiaattorien/elementtien vaihtamista. Se voi olla ratkaisu hollantilaisille talonomistajille, joilla on erittäin korkeat kaasulaskut.
Samankaltainen mutta erilainen kehitys on nähtävissä Ison-Britannian saarilla, joilla yhä useammat suurien kaupunkien alueet käyttävät kaukolämpöä lämmitykseen ja veden lämmittämiseen kaasulämmityksen sijaan. Energiakriiseistä voidaan oppia.
Sillä enemmän kuin mikään muu, energiakriisi on vaikuttanut siihen, kuinka ja kuinka paljon sähköä kulutamme.
Nykyisen kriisin ehkä tärkein kehitys ei tarkoitakaan teknistä innovaatiota, vaan jotain, joka on monella tapaa vielä vaikeampaa – käyttäytymisen muutosta. Sillä enemmän kuin mikään muu, energiakriisi on vaikuttanut siihen, kuinka ja kuinka paljon sähköä kulutamme. Syksyn aikana näimme, kuinka kotitalouksien sähkönkulutus väheni vuoteen 2021 verrattuna, kun sähkönkulutuksesta keskusteltiin sanomalehtien sivuilla, televisio-ohjelmissa ja ruokapöydän ympärillä tavalla, jota ei ole tehty pitkään aikaan, jos koskaan.
Tämä on erittäin tärkeää ja hienoa: fossiilivapaan sähkön tehokas käyttö on tärkeä osa fossiilivapaaseen tulevaisuuteen siirtymisessä. Ja kun meidän oli pakko oppia vähentämään sähkönkulutusta, saimme enemmän tietoa ongelmasta.
