Julkaistu: 2025-05-27 Päivitetty: 2025-05-27 kl. 10:02
Aurinkosähkö on yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian muodoista Suomessa, vaikkakin sen osuus kokonaistuotannosta on vielä pieni. Vuonna 2024 aurinkovoiman osuus oli noin 1,4 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Kasvu on kuitenkin ollut huimaa – tuotanto on lisääntynyt 61 prosenttia vuodesta 2023.
Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi on vielä jäljessä monia muita Euroopan maita aurinkosähkön hyödyntämisessä. Esimerkiksi Alankomaissa aurinkosähkökapasiteetti asukasta kohden on yli 1 300 wattia, kun Suomessa vastaava luku on alle 200 wattia. Samoin kokonaiskapasiteetin osalta monet Euroopan maat ovat edellä, Pohjoismaista myös Ruotsi ja Tanska. Vaikka etenkin Etelä-Euroopan mailla on selvästi paremmat lähtökohdat suuren auringonsäteilyn ansiosta, myös Suomessa on mahdollista kasvattaa aurinkosähkön osuutta merkittävästi teknologian kehittyessä ja investointien lisääntyessä.
Kyllä kannattaa, ja monestakin syystä. Ensinnäkin aurinkovoima tukee Suomen ilmastotavoitteita ja monipuolistaa sähköntuotantoa ja koko sähköjärjestelmää. Rakentaminen on nopeaa, ja sähköverkko ja -järjestelmä toimivat Suomessa hyvin. Lisäksi sähköntuotannon hajauttaminen lisää toimitusvarmuutta. Maakunnille aurinkosähköhankkeet voivat olla piristysruiske ja kasvattaa niiden elinvoimaa. Kansalaisten keskuudessa hankkeilla on laaja hyväksyntä.
Myös Fingrid ennustaa aurinkovoiman kasvun jatkuvan Suomessa vahvana. Ennusteen mukaan teollisen mittakaavan aurinkopuistojen määrä kasvaa voimakkaasti seuraavien kymmenen vuoden aikana, ja myös pientuotanto yleistyy. Vuoteen 2035 mennessä asennetun aurinkovoimakapasiteetin arvioidaan olevan jo runsaat 15 000 MW ja vuosittaisen sähköntuotannon yli 15 TWh. Tämä tarkoittaa merkittävää muutosta Suomen sähköntuotannon rakenteessa ja vahvistaa aurinkoenergian asemaa osana puhdasta energiantuotantoa.
Eri uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan: vesivoiman, tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantohuiput osuvat usein eri ajankohtiin vuoden aikana. Esimerkiksi aurinkovoiman tuotanto painottuu kevääseen ja kesään, kun taas tuulivoiman tuotantoa syntyy enemmän syksyllä ja talvella. Tämä vähentää sähkön tuotannon kokonaisvaihtelua ja helpottaa sähköjärjestelmän tasapainottamista. Teknologinen ja maantieteellinen hajautus parantavat toimitusvarmuutta ja varmistavat, että sähköntuotanto pystyy vastaamaan kulutukseen vuoden ympäri.
Tulevaisuudessa, kun uusiutuvien osuus kasvaa entisestään, tarvitaan yhä enemmän joustavia ratkaisuja – kuten kulutuksen ohjausta, varastointia ja älykkäitä sähköverkkoja – sähköjärjestelmän vakauden turvaamiseksi.
Vaikka aurinkovoima on Suomessa ollut tähän asti pääosin pientuotantoa, teollisen kokoluokan hankkeita on nyt suunnitteilla runsaasti. Esimerkiksi vuonna 2025 oli suunnitteilla yhteensä vajaa 300 aurinkoenergiaprojektia, joiden yhteisteho on noin 24 0000 MW.
Kaikki hankkeet tuskin toteutuvat, sillä haasteina on muun muassa sähkönhinnan lasku, tuotannon ajoitus ja sähköverkon kapasiteetti. Myös aurinkovoimaloiden maankäyttö voi herättää paikallisia keskusteluja, etenkin suurten hankkeiden kohdalla.
Aurinkovoiman laajamittaisen rakentamisen suurimpia haasteita ovat:
