Julkaistu: 2021-01-21 Viimeksi päivitetty: 2021-07-07 Lukemisaika: 4 min
EnergiatekniikkaFossiilivapaa

Fossiilittoman terästuotannon yhteistyö etenee suunnitelmien mukaan

Lataa PDF-tiedosto

Vattenfall, SSAB ja LKAB käynnistivät vuonna 2016 yhteisen HYBRIT-hankkeen tutkiakseen mahdollisuuksia kehittää fossiilitonta teräksen ja raudan tuotantoa, ja ensimmäinen pilottilaitos käynnistyi hiljattain.

HYBRIT perustettiin, jotta voisimme luoda jotain ainutlaatuista ja tulevaisuutemme kannalta ehkä ratkaisevan tärkeää. Vattenfallin, terästeollisuusjätti SSAB:n ja Ruotsin valtion rautamalmin tuotantoyhtiön LKAB:n yhteistyö alkoi vuonna 2016. Tavoitteena on päästä kokonaan eroon hiilidioksidipäästöistä koko arvoketjussa.

Kaasumainen vety avainasemassa

Tulevaisuuden fossiilivapaassa terästuotannossa on keskeistä, että rautamalmin pelkistysprosessissa nykyään käytettävä hiili korvataan sähköllä ja vedyllä. Vattenfall osallistuu ennen kaikkea tähän vaiheeseen.

"Keskitymme erityisesti vetykaasun tuotantoon, varastointiin ja jakeluun fossiilittoman sähkön avulla", kertoo HYBRIT-hankkeen hallituksessa työskentelevä Mikael Nordlander, joka vastaa projektissa kehitystyöstä Vattenfallin lukuun.

"Käsittelemme myös sitä, miten HYBRIT-konsepti saadaan parhaalla mahdollisella tavalla integroitua sähköjärjestelmään ja -markkinoihin."

Mikael-Nordlander-lo-res-bredMikael Nordlander, Vattenfallin edustaja HYBRIT-hankkeen hallituksessa.

Tavoite saavutettavissa

HYBRIT-hankkeen viidennen vuoden alkaessa Mikael on optimistinen korkealle asetetun tavoitteen saavuttamisen suhteen.

"Luotamme siihen, että HYBRIT-hankkeesta tulee totta, vaikka tekniikan skaalaamisessa teollisuuden mittakaavassa on haasteita", hän sanoo. Uuden tuotantojärjestelmän rakentaminen kustannustehokkaaksi on monimutkaista. Tällä hetkellä suurin haaste on lupaprosessien, kuten sähköverkon rakentamisen, aikataulu, jos haluamme tavoitteemme mukaisesti saada ensimmäisen fossiilivapaan teräksen markkinoille vuonna 2026.

HYBRIT käynnistyi esitutkimuksella vuosina 2016 ja 2017, ja sen tavoitteena on osoittaa tuotanto teollisessa mittakaavassa mahdolliseksi koelaitoksessa vuodesta 2026 lähtien. Hanke on juuri nyt vähintäänkin jännittävässä vaiheessa: elokuussa käynnistyi maailman ensimmäinen fossiilittoman teräksen pilottituotantolaitos Luulajassa.

Keskeistä sen kannalta, että näin pitkälle on päästy – ja myös tulevan etenemisen kannalta – on ollut kolmen hankkeen alullepanijan välinen läheinen suhde.

"Jos halutaan tehdä HYBRIT-hankkeen kaltainen suuri uudistus, yhteistyö ja avoimuus kaikilla tasoilla ovat onnistumisen avain, sillä mikään osapuolista ei pysty tähän yksin", Mikael sanoo. "Se, että meillä on yhteiset tavoitteet ja laadimme jo varhain suunnitelman tavoitteeseen pääsemiseksi, on auttanut meitä olemaan selkeitä sekä sisään- että ulospäin. Olemme myös pystyneet joustamaan ja muuttamaan suunnitelmaa ympäristön muuttuessa."

Mitä vaikeuksia olette havainneet matkan varrella? Mitä esteitä on sille, että siirtyminen pilottilaitoksesta laajamittaiseen tuotantoon olisi mahdollisimman helppoa?

"Vaikeinta on varmasti saada aikaan kustannustehokas tuotantojärjestelmä. Nykyinen järjestelmä on optimoitu pitkän ajan kuluessa, ja nyt on edessä perusteellinen muutos. Ensimmäisten laitosten on oltava kilpailukykyisiä melko monen vuoden ajan. Myös energiapuolella skaalaus tuo mukanaan haasteita, ei ehkä ensisijaisesti riittävän sähköntuotannon aikaansaaminen, mutta sähköverkkojen saaminen valmiiksi ja entistä enemmän säästä riippuvaisen sähköntuotannon hoitaminen. Viimeksi mainitun vuoksi vetykaasun varastointi suuressa mittakaavassa on tärkeä osa HYBRIT-hanketta."

Runsaasti kansainvälistä kiinnostusta

HYBRIT-projektin eteneminen ei ole tärkeää vain Pohjolassa.. Nykyään teräs- ja rautateollisuus aiheuttaa seitsemän prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä. Koska kysyntä on pitkään kasvanut, päästöt tuskin vähenevät – ellei mitään tehdä tuotantovaiheessa.

"HYBRIT kiinnostaa kansainvälisesti, ja on hankkeita, jotka muistuttavat HYBRITiä, mutta edellytykset ovat täysin erilaiset. Olemme eturintamassa, ja SSAB:n, LKAB:n ja Vattenfallin osaaminen tuo meille merkittäviä etuja, meillä on halu siirtyä kohti fossiilitonta tulevaisuutta. Voidaan sanoa, että samalla kun panostamme ilmastoon, varmistamme yritysten tulevaisuuden."

Ja lopuksi: mikä on ollut antoisinta HYBRIT-hankkeessa?

"Tieto siitä, että jos se onnistuu, sillä voi olla ratkaiseva merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa täällä Pohjolassa ja suuri merkitys myös kansainvälisellä tasolla."

Lue lisää HYBRIT-hankkeesta täältä.

 

Lataa artikkeli PDF:nä

Haluatko tallentaa tai tulostaa artikkelin? Lataa artikkeli alla olevasta painikkeesta, niin saat sen suoraan sähköpostiisi.