Energiamurros kasvattaa sähköverkon roolia ja tuo sille uudenlaisia vaatimuksia. Miten kantaverkko pystyy vastaamaan nopeasti muuttuvan sähköjärjestelmän haasteisiin? Voiko liittymäkapasiteetista tulla pulaa?
Suomen sähköjärjestelmässä on nähty viimeisten vuosien aikana suuri muutos. Fossiilisista polttoaineista on siirrytty kohti uusiutuvia energialähteitä, ja samalla sähköä on tuotettu aiempaa enemmän.
– Vihreä siirtymä muuttaa Suomen sähköjärjestelmää. Kun fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvalla energialla, tuotantolaitosten paikat vaihtuvat. Se aiheuttaa painetta sähköverkon kehittämiseen, sanoo Fingrid Oyj:n suunnittelupäällikkö Aki Laurila.
Vahva verkko mahdollistaa sen, että sähköä voidaan tuottaa eri puolilla Suomea ja Pohjoismaissa sekä siirtää sieltä kulutuskohteisiin, kuten kaukolämpöä tuottaviin sähkökattiloihin, Laurila avaa.
Sähkön tuotanto ja kulutus kasvavat
Fingridin mukaan tulevaisuudessa sähköntuotanto painottuu entistä enemmän maan länsi- ja pohjoisosiin, ja kulutus eteläisen Suomen kulutuskeskittymiin.
Teollisuuden investoinnit kasvattavat sähkönkulutusta merkittävästi erityisesti tämän vuosikymmenen loppupuolelta alkaen, Fingrid arvioi.
Liityntäkapasiteetista voi tulla pulaa
Liityntäkyselyiden määrä verkkoon on moninkertaistunut. Kantaverkon kehittämissuunnitelman mukaan Fingrid on saanut tuhansia suuria sähköntuotannon ja kulutuksen liityntäkyselyitä. Noin puolet kyselyistä on datakeskuksia.
Hankkeiden määrän lisäksi niiden kokoluokka on kasvanut. Uusien sähkön tuotantohankkeiden liityntäkyselyjen määrä on kooltaan noin 15-kertainen Suomen nykyiseen tuotantokapasiteettiin verrattuna. Sähköä kuluttavien hankkeiden liityntäkyselyt puolestaan ovat kooltaan lähes viisinkertaisia suhteessa Suomen nykyiseen sähkön huippukulutukseen. Alkuvaiheen liityntäkyselyistä vain osa lopulta toteutuu.
Fingridin mukaan liityntäkapasiteetista saattaa syntyä ajoittaista niukkuutta nopeasti tapahtuvissa muutoksissa. Joillain alueilla yksi asiakashanke voi viedä koko sähköverkon kapasiteetin.
– Verkon laajentamisinvestointien toteuttaminen vie usein vuosia, minkä vuoksi näyttää varsin todennäköiseltä, että kantaverkon liityntäkapasiteetista voi tulla ajoittaista pulaa, Laurila sanoo.
Laurilan mukaan verkon vahvistamisen ja teknisten ratkaisujen rinnalle tarvitaankin monipuolinen keinovalikoima, jotta myös olemassa oleva sähköverkko saadaan tehokkaampaan käyttöön ja uudet tuotanto- ja kulutuskohteet liitettyä verkkoon nykyistä nopeammin.
Nopeat hankkeet syövät hitaammat
Mahdollisuus ohjata kantaverkkoon liittyviä hankkeita alueellisesti verkkokapasiteetin riittävyyden kannalta ruuhkattomampaan sijaintiin voisi nopeuttaa kantaverkkoon liittymistä ja uusien hankkeiden liittämistä, Laurila kertoo.
– Esimerkiksi sijaintiriippumattomat kohteet, kuten sähkövarastot, tulisi voida liittää sähköverkkoon ilman, että ne varaisivat liityntäkapasiteettia sijaintiriippuvaisilta kohteilta, kuten kaupunkien lämmitysratkaisuilta.
Nyt sähkövarastot kilpailevat liityntäkapasiteetista. Fingridin mukaan uusiutuvan sähköntuotannon vaihtelua tasapainottavien sähkövarastojen haasteena on niiden alueellinen keskittyminen. Riskinä on, että sähkövarastot käyttävät liityntäkapasiteettia, jota tarvittaisiin vihreän siirtymän teollisuuden ja muun elinkeinoelämän pitkäkestoisiin sähköistyshankkeisiin.
Kantaverkon investoinneissa tarvitaan joustavuutta sekä riittäviä taloudellisia resursseja ja toimivia luvitusprosesseja, Fingrid korostaa. Kovin nopeita muutoksia ei voimajohdon toteuttamisessa voi tehdä, sillä suunnittelusta käyttöönottoon menee luvituksineen noin 7–8 vuotta.
Investointeja kaksi miljardia euroa
Liityntäkyselyistä vain osa toteutuu investointeina, mutta vielä ei tiedetä, mitkä ja missä järjestyksessä. Suurin osa hankkeista sijoittuisi eri puolille maata, ja Fingridin mukaan se vaatii merkittäviä vahvistuksia kantaverkkoon.
Vuosina 2026–2029 Fingridin investoinnit kantaverkkoon ovat kaksi miljardia euroa. Esimerkiksi Etelä-Suomeen valmistuu useita uusia kantaverkon voimajohtoyhteyksiä 2020-luvun loppuun mennessä.
Verkon suunnittelu vaatii pitkäjänteistä ja eri näkökulmia huomioivaa kehittämistä tulevaisuuden tarpeisiin, ja muuttuva toimintaympäristö asettaa siihen haastetta.
– Kun verkkoja kehitetään, pyrimme löytämään, miten paljon kapasiteettia verkossa tarvitaan.
Energiamurros tuo verkolle myös teknisiä uusimistarpeita. Uusissa sähköntuotantolaitoksissa ja suurissa sähkönkulutuskohteissa, esimerkiksi datakeskuksissa, on erilainen tekniikka kuin perinteisissä voimalaitoksissa, Laurila kertoo.
Suomen kantaverkko on kehittynyt lähes 100 vuoden aikana, ja vanhimmat käytössä olevat 110 kV voimajohdot on rakennettu 1940-luvulla. Suurin osa vanhimmista osista on perusparannettu tai korvattu.
– Suomessa on ymmärretty, että toimiva sähköverkko on yksi keskeinen elinvoimatekijä esimerkiksi tie-, rata- ja tietoliikenneverkon ohella, Laurila toteaa.
Suomella vetovoima- ja kilpailutekijät hallussa
Kantaverkon kehittämisellä on vaikutuksia talouteen ja vetovoimaan. Fingridin mukaan Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä on puhdas, edullinen ja toimitusvarma sähkö, ja Suomen maa- ja merituuli- sekä aurinkovoimapotentiaali tuovat edellytyksiä menestyä kilpailussa teollisista investoinneista.
Lähde: Fingrid Oyj
