Ilmastojalanjälki-sanan tausta
Jos tarkastellaan erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä, kaikki kasvihuonekaasutyypit on tapana muuntaa niin sanotuiksi hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2e) sen mukaan, miten suuri suhteellinen vaikutus niillä on kasvihuoneilmiöön. Hiilidioksidipäästöjä on tapana kutsua hiilijalanjäljeksi ja kaikkien kasvihuonekaasujen hiilidioksidiekvivalenteiksi muuntamisen jälkeen ilmastojalanjäljeksi. Monet käyttävät lyhennettyä sanaa ilmastovaikutus.
Ilmastovaikutus henkeä kohti
Kokonaisilmastovaikutus on mielenkiintoinen mittauksen kohde, jossa tehdään vertailuja henkeä, neliömetriä, maata, ajettua kilometriä jne. kohti. Maailmanlaajuinen ilmastovaikutus on nykyään keskimäärin noin kuusi tonnia henkeä kohti vuodessa. Länsimaissa arvo on tietysti suurempi. Suomen asukasluku on pieni, joten myös kokonaispäästömme ovat maailman mittakaavassa pienet. Päästöt asukasta kohti ovat kuitenkin erittäin korkeat. Suomalaisen arvioidaan tuottavan päästöjä kolminkertaisesti maailman ihmisten keskimääräisiin päästöihin verrattuna.
Ilmaston lämpenemiseen liittyvät rajoitukset
EU on sitoutunut rajoittamaan maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Tämä katsotaan tarpeelliseksi vakavan ilmastonmuutoksen estämiseksi. Tavoite on poliittinen, ja monet tutkijat epäilevät, onko se riittävä ilmastonmuutoksen estämiseksi. Kunnianhimoisempi tavoite on enintään 1,5 astetta, jolloin riittävyydestä voitaisiin olla varmempia.
Mitä lämpenemisen rajoittaminen merkitsee ilmastojalanjäljeksi muutettuna?
Tästäkin vallitsee erilaisia mielipiteitä, mutta luku, jota monet organisaatiot ja tutkijat pitävät lähtökohtana, on enintään kaksi tonnia päästöihin sisältyviä hiilidioksidiekvivalentteja henkeä kohti vuodessa. Jotkin organisaatiot ja tutkijat taas ovat sitä mieltä, että ilmastojalanjäljessä tulisi päästä niinkin alhaisiin lukemiin kuin enintään yhteen tonniin henkeä kohti vuodessa.
Mitkä kaasut vaikuttavat ilmastojalanjälkeen?
Kasvihuonekaasuja esiintyy sekä luonnostaan että teollisuus- ja kuljetustoimintamme aiheuttamina kaasuina – lähinnä elämäntapamme tuloksena. Kaikille kasvihuonekaasuille on yhteistä se, että ne imevät ja lähettävät infrapunasäteilyä ja säilyttävät osaltaan lämpöä ilmakehässä samoilla mekanismeilla, joilla kasvihuone toimii (tästä on tullut nimitys kasvihuonekaasut).
Yleisimpiä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi, dityppioksidi, metaani ja otsoni. Eri kaasujen "teho" ilmakehän lämpötilan kohottajana on erilainen. Jotta saataisiin helpommin laskettua, miten eri kaasut vaikuttavat kasvihuoneilmiöön, ne kaikki yhdistetään yhteiseksi hiilidioksidiekvivalentiksi.
Jos ilmakehässä ei olisi lainkaan kasvihuonekaasuja, maapallon keskilämpötila olisi -18 celsiusastetta tämänhetkisen +14 celsiusasteen keskilämpötilan sijaan.
Ilmastojalanjälki ja ekologinen jalanjälki
Ekologinen jalanjälki näyttää, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan kuluttamiemme luonnonvarojen tuottamiseen ja jätteistä huolehtimiseen. Ekologinen jalanjälki antaa hyvän käsityksen siitä, miten kestävää kulutuksemme todellisuudessa on pitkällä aikavälillä.
Molemmat jalanjäljet on mittoina hyvä tiedostaa, koska sekä ilmastojalanjälkeen että ekologiseen jalanjälkeen vaikuttaa ennen kaikkea elämäntapamme. Siten me kaikki voimme vaikuttaa tulevaisuuteen aktiivisella elämäntavan valinnalla – ja ennen kaikkea kulutus- ja liikkumisvalinnoillamme.
