Yhteishankinnat ovat monelle hankintayksikölle luonteva tapa koordinoida sähkön hankintaa. Ne tuovat volyymietua, selkeyttä ja kustannustehokkuutta, erityisesti silloin kun markkinavuoropuhelua hyödynnetään oikein. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten sähkön yhteishankinnat toimivat käytännössä – ja miten hankinnan kokonaisuutta voidaan haluttaessa vahvistaa myös riskienhallinnan näkökulmasta.
Sähköenergia on yksi niistä hankintakategorioista, joissa keskittäminen voi tarjota hankintayksiköille sekä resurssien tehokkaampaa käyttöä että volyymietuja. Sähkön hankinta koetaan usein vaativaksi kokonaisuudeksi, jonka ymmärtäminen edellyttää perehtymistä markkinadynamiikkaan, hinnoittelumalleihin ja riskeihin. Tämä onkin yksi keskeinen syy siihen, miksi yhteishankintoihin osallistuminen on monille hankintayksiköille luonteva ratkaisu.
Hankintayksiköllä on mahdollisuus saavuttaa kustannustehokas lopputulos myös ilman tarpeettoman monimutkaisia rakenteita.
Suomen markkinassa energiahankintojen valmistelussa hyödynnetään usein myös ulkopuolisia konsultteja, mikä voi tuoda lisävarmuutta hankinnan suunnitteluun. Samalla on hyvä tunnistaa, että tämä lisää hankinnan kokonaiskustannuksia. Tarjouspyynnön laatiminen ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vaadi erityisosaamista, ja selkeästi määritellyt tarpeet sekä avoin markkinavuoropuhelu auttavat rakentamaan toimivan kilpailutuksen. Näin hankintayksiköllä on mahdollisuus saavuttaa kustannustehokas lopputulos myös ilman tarpeettoman monimutkaisia rakenteita.
Miksi markkinavuoropuhelu on tärkeä?
Julkisissa hankinnoissa korostuu myös markkinavuoropuhelun merkitys ja hyöty. Markkinavuoropuhelu on vapaaehtoinen ja avoin dialogi, joka käydään ennen varsinaisen tarjouspyynnön julkaisemista. Sen tavoitteena on auttaa hankintayksikköä ymmärtämään paremmin markkinoilla tarjolla olevia ratkaisuja, toimintamalleja ja niiden reunaehtoja.
Vuoropuhelun pohjalta laadittu tarjouspyyntö vastaa todennäköisesti paremmin hankintayksikön todellisia tarpeita ja markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä lisää kilpailutuksen toimivuutta ja houkuttelevuutta myös tarjoajien näkökulmasta.
Samalla markkinavuoropuhelu antaa yrityksille mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksiään siitä, millainen kokonaisuus palvelee parhaiten hankinnan tavoitteita ja miten esimerkiksi sopimusrakenteet, hinnoittelumallit tai riskienhallintaan liittyvät ratkaisut voidaan määritellä tarkoituksenmukaisesti.
Hyvä käytäntö on, että hankintayksikkö laatii keskustelujen pohjalta tarjouspyyntöluonnoksen ja lähettää sen tasavertaisesti kaikille osallistuneille osapuolille kommentoitavaksi. Näin varmistetaan avoimuus, syrjimättömyys ja se, että lopullinen tarjouspyyntö perustuu yhteiseen markkinaymmärrykseen - kuitenkaan suosimatta ketään yksittäistä toimijaa.
Hankintakokonaisuuden hahmottaminen ja järkevöittäminen
Kuntien energiahankinnoissa huomio kohdistuu luonnollisesti sähkön toimittajaan ja erilaisiin hintojen kiinnittämisen vaihtoehtoihin. Nämä ovat keskeinen osa hankintaa, mutta kokonaisuutta voidaan haluttaessa tarkastella myös laajemmin, erityisesti markkinariskien ja pitkän aikavälin hintojen ennustettavuuden näkökulmasta.
Suomessa on julkisella sektorilla, yksityisestä sektorista poiketen, tyypillistä, että sähkönhankinnan eri osa-alueet on jaettu useamman toimijan kesken, ja esimerkiksi sähkösalkun neuvonanto hankitaan erillisenä palveluna.
Useimpien sähkönmyyjien tavoin Vattenfall voi tarjota kunnille myös sähkösalkun neuvonantopalvelua - markkinanäkemystä ja riskienhallintaa - luontevana osana sähkönhankinnan kokonaisuutta.
Kun hankinnan eri osa-alueet ovat yhdistetty kokonaisuudeksi ja tulevat yhden toimijan kautta koordinoidusti, kokonaisuus selkeytyy ja kustannustehokkuus vahvistuu.
Kun hankinnan eri osa-alueet ovat yhdistetty kokonaisuudeksi ja tulevat yhden toimijan kautta koordinoidusti, kokonaisuus selkeytyy ja kustannustehokkuus vahvistuu.
Vähäpäästöisen sähkön toimitus siihen liittyvine ratkaisuineen on Vattenfallin ydinosaamista. Nämä ratkaisut ovat usein olennainen osa hankintayksiköiden kilpailutuskokonaisuutta. Kun vastuullisuutta, hinnanmuodostusta ja riskienhallintaa tarkastellaan kokonaisuutena, voidaan rakentaa kestävä ja toimiva ratkaisu, joka palvelee hankintayksiköiden taloudellisia sekä ilmastotavoitteita.
Huomioi nämä, kun suunnittelet kilpailutusta
1. Yhteishankintojen hyöty vahvistuu, kun palvelut nivoutuvat yhteen ja ne hankitaan yhdeltä kumppanilta
Tutkimuksissa on todettu, että yhteishankintojen keskeisiä etuja ovat prosessisäästöt ja sopimusten selkeys. Kun hankintaan liittyvä tieto ja tuki ovat saman katon alla, tämä hyöty korostuu: vähemmän koordinaatiota, sujuvampi päätöksenteko ja selkeämpi kokonaisuus.
2. Hankinta kustannustehokkaaksi
Hankintayksiköllä on mahdollisuus saavuttaa kustannustehokas lopputulos ilman tarpeettoman monimutkaisia rakenteita. Onko tarkoituksenmukaista pilkkoa hankintaa jättämällä salkunhoidon neuvonantopalvelut hankinnan ulkopuolelle? Lisäkustannuksia kertyy, kun ostetaan palvelua erillisenä suorahankintana konsulteilta.
3. Markkinamuutosten seuraaminen on ydinosaamistamme
Riskien hallinta perustuu mm. päivittäiseen markkina-analyysiin ja seurantaan, sääennusteisiin ja regulaatiokehitykseen. Me tuotamme tämän tiedon - ja hankintayksiköt voivat hyödyntää sitä osana saamaansa palvelukokonaisuutta.
4. Hankintayksiköille kustannusten ennustettavuutta
Riskienhallinta tukee pitkän aikavälin ennustettavuutta, kun sähkön markkinahinnan heilahteluja vastaan suojaudutaan. Tämä on tärkeä osa-alue hankintayksiköiden päätöksenteon tukena. Meillä on valmiit työkalut ja analyysit, jotka voivat täydentää hankintayksiköiden omaa suunnittelua.
Vattenfall voi tarjota tämän rinnalle laajemman palvelun, jossa:
• hankinnan eri osa-alueet nivoutuvat yhteen
• markkinan muutoksia seurataan aktiivisesti
• päätöksenteko selkeytyy
• kunnille syntyy vahvempi taloudellinen ennustettavuus
Lyhyesti: hankintayksikkö saa enemmän yhdellä sopimuksella — ilman erillisiä välikäsiä tai monimutkaisia kokonaisuuksia.
