Julkaistu: 2024-11-22 Päivitetty: 2024-11-22 kl. 08:48
Yrityksissä roolit ja vastuut muuttuvat energiajärjestelmän murroksen myötä. Sähkön kysyntä kasvaa nopeasti, mikä luo uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia vastuullisuuden, päästöjen hallinnan ja energiatehokkuuden saralla. Tämä vaatii uudenlaista osaamista. Lue Vattenfallin ilmastovalmentaja Jens Berggrenin kolumni.
Maailman energiajärjestelmät nojaavat yhä enemmän sähköön. Sähkön käyttö kasvoi kaksinkertaisesti verrattuna kokonaisenergian kysynnän kasvuun vuosien 2010 ja 2023 välillä.
Globaalin sähkönkysynnän odotetaan kasvavan kuusi kertaa nopeammin kuin kokonaisenergian kysynnän tulevien kymmenen vuoden aikana, mikä johtuu muun muassa sähköajoneuvojen, ilmastoinnin, digitalisaation, tekoälyn ja fossiilivapaan vedyn yleistymisestä.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että päästöraportoinnin kolmen scope-luokan välinen tasapaino muuttuu. Yhä pienempi osa koostuu yritysten omista suorista päästöistä, ja sen sijaan päästöt tulevat siitä energiasta sekä niistä tavaroista ja palveluista, joita ostetaan, jalostetaan ja myydään eteenpäin.
Päästöraportoinnin kolmen scope-luokan välinen tasapaino muuttuu
Raportointitarve siirtyy yhä pidemmälle toimitusketjuun, ja luotettavuudelle ja varmennukselle asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Päästöjen vähentämissuunnitelman ja sen toteutumisen varmistamisen tulee perustua tarkkaan datavirtaan. Muuten on vaikea täyttää raportointisääntöjä ja esittää kestäviä väitteitä tuotteiden kestävyysominaisuuksista.
Energian ja sääntely-ympäristön muutoksen myötä myös roolit yrityksissä muuttuvat. Raportointi ja seuranta ovat perinteisesti kuuluneet talousosaston ydinvastuisiin, mutta nyt ne todennäköisesti laajenevat kattamaan ilmasto- ja muun vastuullisuusraportoinnin.
Päästöjen siirtyminen Scope 1:stä kohti Scope 2:ta ja erityisesti Scope 3:ta tekee hankintapäälliköstä avainpelaajan päästövähennysten osalta. Yhä monimutkaisemmat sääntelyt koskien päästökauppaa, verotusta, raportointia ja viestintää asettavat lisääntyviä vaatimuksia juridiselle osaamiselle.
Myös fyysinen todellisuus alkaa muuttua uusiksi säämalleiksi, muuttuneeksi biologiaksi ja saastuneemmaksi vedeksi ja niin edelleen, tavalla, joka vaatii päteviä luonnontieteilijöitä ja insinöörejä seuraamaan, ymmärtämään ja käsittelemään niitä. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta menestyäkseen muutosten mukana näiden erilaisten näkökulmien, vastuualueiden ja kykyjen yhteensovittamisen on toimittava moitteettomasti.
Viime vuosien kustannuskriisi on osittain siirtänyt painopistettä ennakointiin. Aiemmin yritykset laativat mielellään kunnianhimoisen tavoitteen tulevaisuuteen ja laskivat taaksepäin, mitä virstanpylväitä tulisi saavuttaa ja millä nopeudella toimintaa tulisi kehittää tavoitteen saavuttamiseksi.
Nykyään keskitytään siihen, mitä uskotaan voitavan saavuttaa nykyisen ja tulevan osaamisen, pääoman ja asiakkaiden maksuhalukkuuden perusteella. Myös raportointisäännöt ja tulevat ympäristöväitteitä koskevat vaatimukset ohjaavat vastuullisuustyötä varovaisempaan suuntaan.
Samaan aikaan tulee yhä vaikeammaksi pitää heiveröinen liiketoimintastrategia kasassa paikkailemalla sen heikkouksia jälkikäteen 'vastuullisuusliimalla' ja täyttämällä aukot 'kestävyyskittauksella'. Tämä nostaa vastuullisuusjohtajan roolin uudelle strategiselle tasolle, jossa suuntaa, mittareita, hankintoja ja kumppanuuksia koskevia päätöksiä on tarkasteltava, kehitettävä ja joissakin tapauksissa rajoitettava niiden kestävyyden arvioinnin perusteella.
Vastuullisuuden kolme peruspilaria (sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen vastuu) kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen, ja raportoinnin ja seurannan on kerättävä ja seurattava entistä monimuotoisempaa ja laajempaa joukkoa avainlukuja.
Talousjohtajien on laajennettava vastuualueitaan kattamaan myös ilmasto ja biologinen monimuotoisuus. Jotta kaikki tämä data voidaan hyödyntää liiketoiminnassa, se on analysoitava päätöksentekoa ohjaaviksi johtopäätöksiksi.
Talousjohtajien on laajennettava vastuualueitaan kattamaan myös ilmasto ja biologinen monimuotoisuus
Kyky punnita eri vaihtoehtoja, joilla on vaikutuksia laajasti eri alueilla ilman itsestään selvää yhteistä nimittäjää, asettaa suuria vaatimuksia tulevaisuuden yritysjohtajille. Kokemus vastuullisuuden hallinnasta tulisi olla yhä tärkeämpi osa seuraavan toimitusjohtajan vaatimuksia.
Toinen tärkeä ominaisuus yhä epävakaammassa ja tiedolla kyllästetyssä maailmassa on kyky keskittyä oikeisiin asioihin. Näkyvissä olevassa tulevaisuudessa on yksi tekijä, joka yrityksen taloudellisen aseman ohella tulee vaikuttamaan laajalti sekä liiketoimintaan että koko maailmaan: kyky nopeaan fossiilisten polttoaineiden alasajoon. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) viimeisin katsaus koskien maailman energiajärjestelmää osoittaa, että mitä nopeammin luovumme fossiilisista polttoaineista, sitä parempi, turvallisempi, oikeudenmukaisempi ja rahalla mitattuna halvempi tulevaisuus meitä odottaa.
