Euroopan unioni saattaa esitellä autojen uudet päästövaatimukset myöhemmin tänä vuonna viimeistä kertaa. Vaikka polttomoottoreista siirtymisen ajankohdasta ei ole vielä varmuutta, autonvalmistajat käyvät jo kilpailua sähköautojen kehityksen johtoasemasta.
Moni seikka viittaa siihen, että kaikki uudet autot tulevat vähitellen toimimaan sähkömoottorilla. Mutta miten ja milloin se tapahtuu, on epävarmaa. Samaan aikaan kun EU:n kestävyysvaatimukset uhkaavat eurooppalaisten autotehtaiden työpaikkoja, maailmanlaajuinen kilpailu, kuluttajien kysyntä, eri maiden latausinfrastruktuurit sekä akkutekniikan kehitys vaikuttavat merkittävästi sähköistymisen etenemisvauhtiin.
Ennen vuodenvaihdetta EU-komission odotetaan esittelevän ehdotuksensa uusista päästövaatimuksista henkilöautoille (Euro 7) ja raskaalle liikenteelle (Euro VII). Uusien päästönormien on määrä astua voimaan vuonna 2025. Tiukempien hiilidioksidipäästövaatimusten ja täysin uusien päästöjen sisäistä valvontaa koskevien vaatimusten lisäksi asetukseen voidaan sisällyttää myös ammoniakin kaltaisia aineita. Sääntely voi olla myös viimeinen polttomoottoreita koskeva. EU voi nimittäin määrittää ajankohdan, jolloin autojen päästövaatimukset muodostuvat niin suuriksi, ettei polttomoottoreita voida enää käyttää uusissa autoissa. EU:n ehdotus uusista päästönormeista on parhaillaan lausuntokierroksella, ja se on määrä käsitellä ja esitellä tämän vuoden viimeisen neljänneksen aikana.
Onko tulevaisuus akku- vai vetykäyttöinen?
Saman aikaan kun eurooppalaiset autotehtaat, kuten maailman toiseksi suurin autonvalmistaja Volkswagen, lupaavat noudattaa EU:n tiukentuvia päästövähennysvaatimuksia, Volkswagen ja muut autonvalmistajat tasapainottelevat fossiilista polttoainetta käyttävien autojen lyhytaikaisen kannattavuuden ja ympäristöystävällisempien autojen kehittämisen välillä. Saksa on esimerkiksi pitkään vastustanut EU:n hiilidioksidipäästöjä koskevia vaatimuksia, koska niiden arvioidaan vaarantavan satojatuhansia työpaikkoja autoteollisuudessa. Volkswagen kuuluu niihin autovalmistajiin, jotka lupaavat noudattaa uusia määräyksiä, mutta esimerkiksi Volvo ja Audi sitoutuvat päästöjen vähentämiseen jo ennen lain edellyttämää aikarajaa. Volvo lupaa, että kaikki sen valmistamat uudet autot ovat täyssähköisiä viimeistään vuonna 2030, ja Audi on päättänyt lopettaa uusien polttomoottorien kehittämisen ja panostaa sähköön.
Samaan aikaan kun useimmat autonvalmistajat edelleen selvästi hallitsevat uusien polttomoottoriautojen markkinoita, markkina-arvoltaan maailman suurin autonvalmistaja, Tesla, valmistaa vain akkukäyttöisiä sähköautoja. Sähkö- ja hybridiautojen kehityksen rinnalla investoidaan vetykäyttöisiin autoihin. Toyota, Daimler, AB Volvo, Hyundai ja BMW kuuluvat niihin autonvalmistajiin, jotka uskovat vetyauton tarjoamiin hyötyihin: vedyn tankkaaminen esimerkiksi on huomattavasti nopeampaa kuin akkujen lataaminen.
Norja muutoksen kärjessä
Sähköautojen ja ladattavien hybridien määrä Suomessa on vielä vähäinen, joskin niiden määrä on viime vuosina lisääntynyt. Niiden osuus autokannasta on noin 1,6 prosenttia. Ruotsissa ladattavien autojen osuus oli vuonna 2020 runsaat 32 prosenttia uusien autojen myynnistä, kun koko Länsi-Euroopassa vastaava luku oli 12 prosenttia ja koko maailmassa 3 prosenttia. Norjassa myydään eniten sähköautoja maailmassa. Runsaat 54 prosenttia kaikista vuonna 2020 Norjassa myydyistä uusista autoista oli sähkökäyttöisiä. Sähköautoilun suosio Norjassa johtuu lähinnä valtion merkittävästä roolista tukineen ja verohelpotuksineen. Sähköautot ovat verovapaita ja työsuhdeautojen verotus on alhaisempi sähköautoilla, kun taas fossiilisten autojen verotus on korkea.
Valtaosa autonvalmistajista seuraa Teslan jalanjäljissä investoiden myös latausinfrastruktuuriin ja ajoneuvojen akkujen konsepteihin. Energia-alalla kehitys on niin ikään nopeaa: sähköautojen latausinfrastruktuuria rakennetaan, standardeja yhtenäistetään ja haetaan keinoja henkilöautojen ja raskaan liikenteen lataustarpeisiin vastaamiseen.
