Viking Line ottaa ensimmäisenä maailmassa uusvanhan tekniikan kaupalliseen käyttöön. Mekaaninen purje auttaa kuljettamaan Viking Grace -autolauttaa eteenpäin.
Projektin toteuttavat yhteistyönä Viking Line ja suomalainen cleantech-yritys Norsepower, joka on kehittänyt niin sanotun roottoripurjeen modernin version. Nimestään huolimatta roottoripurje näyttää enemmän savupiipulta. Viking Gracen purje on 24 metriä korkea, ja sen halkaisija on 4 metriä.
Moderni roottoripurje perustuu niin sanottuun Magnus-efektiin. Kun pyörivä pinta kohtaa tuulen niin, että eri puolilla on eri paine, esine siirtyy pienemmän paineen suuntaan. Ilmanpaineiden välinen ero siis "vetää" alusta eteenpäin. Suurin vetovoima saavutetaan, kun tuuli tulee sivulta. Vastatuuleen kuljettaessa purje ei toimi lainkaan.
Roottoripurje säästää jopa 300 tonnia polttoainetta ja pienentää Viking Gracen hiilidioksidipäästöjä 900 tonnilla vuosittain, mihin Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses on erittäin tyytyväinen:
"Ahvenanmaalaisena varustamona elämme merestä, ja sen hyvinvoinnin edistäminen on meille hyvin tärkeää. Haluamme olla edelläkävijöitä ympäristökuormitusta pienentävien ratkaisujen hyödyntämisessä. Suomalaisyritys Norsepower on mekaanisen roottoripurjeen myötä kehittänyt maailmanlaajuisesti johtavan innovaation, joka voi pienentää polttoaineen kulutusta, ja meistä on todella hienoa, että voimme ottaa tämän innovaation käyttöön M/S Viking Gracella maailman ensimmäisenä matkustaja-aluksena", hän sanoi kommentissaan vuonna 2018.
Vanha idea uudessa muodossa
Tuuliavusteisen käyttöjärjestelmän sekä nestemäisen maakaasun käyttöön ottamisen ansiosta Viking Linen Grace-alus on vihreämpi vaihtoehto risteilyjen ystäville. Myös yksi varustamon uusista aluksista, jota rakennetaan Kiinassa ja jonka on määrä valmistua vuoden 2020 aikana, on määrä varustaa roottoripurjeella.
Itse idea roottoripurjeesta ei ole uusi. Saksalaisinsinööri Anton Flettner huomasi 1920-luvun alussa, että moottorikäyttöisen roottorin avulla voidaan liikuttaa alusta eteenpäin. Hän rakensi muun muassa Baden-Baden-aluksen, joka ylitti Atlantin kahden roottoripurjeen avulla.
Onko merenkulku ympäristöhaitta?
Merenkulku aiheuttaa Ruotsin meriympäristöinstituutin (Havsmiljöinstitutet) mukaan noin 2–3 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä. Alan päästöjen vähentäminen on suuri haaste, sillä merikuljetusten odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina.
Kansainvälisen merenkulkuviranomaisen (IMO) mukaan merenkulusta aiheutuvat päästöt kasvavat 50–250 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jos mitään uudistuksia ei tehdä toimialan ilmastovaikutuksen pienentämiseksi.
Lue myös sähköalus E/S Movitzista, joka hoitaa edestakaista laivaliikennettä Riddarholmenin ja Solnan rannan välillä. Liikennettä hoidetaan yhteistyössä Vattenfallin kanssa, joka vastaa sekä latausaseman että aluksen akkujärjestelmän ja voimalaitteen omistuksesta ja hallinnasta.
Kuva: LittleGun/Wikimedia Commons
