Asuntosäätiö on yksi Suomen suurimmista asuinkiinteistöjen omistajista. Säätiö hankkii kaikkien asuntojensa sähkön fossiilivapaasti Vattenfallilta, jotta tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuisi.
Asuntosäätiö on asumisoikeusasunnoistaan tunnettu yleishyödyllinen säätiö, joka tarjoaa kodin noin 35 000 suomalaiselle. Se hallinnoi noin 18 000 asuntoa eli 700 taloa, 32 eri paikkakunnalla aina pääkaupunkiseudusta Rovaniemelle. Asuntosäätiö myös rakennuttaa itse asuintaloja ja vastaa kohteidensa korjauksista, ja se onkin yksi Suomen suurimmista kiinteistöalan toimijoista.
Vastuullisuus on olennainen osa Asuntosäätiön arvoja. Yleishyödyllisenä säätiönä sen tarkoituksena on voittojen maksimoimisen sijaan tarjota kohtuuhintaisia koteja, joissa ihmisten on hyvä asua. Vastuullisen toiminnan ytimessä on myös hiilijalanjäljen pienentäminen.
– Asukkaat ovat se syy, miksi teemme töitä. Haluamme toimia esimerkkinä muille kiinteistöalalla, kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki Asuntosäätiöltä kertoo.
– Yritämme jatkuvasti pienentää hiilijalanjälkeämme, niin pienillä ja helpoilla asioilla kuin suuremmillakin investoinneilla. Asuntosäätiö on innovatiivinen toimija, ja olen konkreettisesti nähnyt, miten pystymme kehittämään toimintaamme
Asuntosäätiön tavoitteena on, että kaikki sen kiinteistöt olisivat hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä ja uudenlaisia ideoita.
Sähkön valinta avainasemassa
Merkittävin osa asuntojen hiilijalanjäljestä syntyy sähköstä, lämmityksestä ja vedestä, Jalomäki toteaa.
– Suurin asia, mihin voimme suoraan vaikuttaa, on se, mistä sähköä ja energiaa hankitaan. Kaikki sähkö ostetaan kiinteistöihimme fossiilivapaana. Vattenfall toimii valtakunnallisena yhteistyökumppaninamme, Jalomäki kertoo.
Fossiilivapaa sähkö on tuotettu ilman tuotantovaiheen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.
Toimenpiteitä on tehty myös lämmityksen suhteen. Asuntosäätiö pyrkii lämmittämään yhä useampia kotejaan fossiilivapaasti tuotetulla kaukolämmöllä. Jalomäki kertoo, että tämän ansiosta kaukolämmön osuus hiilijalanjäljestä on pystytty jopa puolittamaan vuoden 2018 takaisesta. Myös maalämpökohteita pyritään lisäämään, ja energiatehokkuus huomioidaan uuden rakentamisen lisäksi vanhojen talojen korjaushankkeissa.
– Öljylämmityksestä on luovuttu kokonaan, ja tänä vuonna olemme saneeraamassa viimeisetkin kaasukohteet pois.
Uusina innovaatioina Jalomäki mainitsee esimerkiksi aurinkopaneelien asentamisen ja tekoälyn hyödyntämisen.
– Aloitimme aurinkosähköön investoinnin viime vuonna, ja jatkamme sitä tänäkin vuonna. Tavoitteemme on lisätä aurinkovoimaa, ja siten saada kohteista vielä taloudellisempia ja kustannustehokkaampia. Aurinkopaneelien avulla saadaan esimerkiksi tuotettua paremmalla hyötysuhteella lämpöä kesäkauden käyttöveteen.
Tekoäly taas mahdollistaa esimerkiksi kaukolämmön kysyntäjouston, joka auttaa optimoimaan eri kohteiden lämmitystä mahdollisimman energiatehokkaaksi. Tekoäly pystyy myös valvomaan satoja kiinteistöjä esimerkiksi mittaamalla lämmön- ja vedenkulutusta, jotta toimenpiteitä vaativiin poikkeamiin päästään puuttumaan ajoissa.
– Yksi pieni esimerkki tekoälyn hyödyntämisestä ovat sähkölattialämmitykset, joihin on lisätty älykästä lämmönsäätöä. Se tasaa kysyntäpiikkejä ja siten helpottaa valtakunnan verkon kuormitusta. Pieni asia, mutta pienistä puroista isotkin virrat muodostuvat, Jalomäki sanoo.
Asumismukavuudesta ei tingitä, eikä vastuullisuus nosta vastikkeita
Energiatehokkuuteen pyritään ja kannustetaan myös itse asumisessa. Asuntosäätiö suosii esimerkiksi led-valaistusta, optimoitua ilmanvaihtoa ja vedensäästökalusteita, joiden ansiosta kohteiden vedenkulutusta onkin Jalomäen mukaan saatu suitsittua.
Asumisviihtyvyys ei saa energiatehokkuudesta kärsiä.
– Energiatehokkuuden sijaan teemme kaikkemme sen eteen, että kohteet kuluttavat energiaa viisaasti. Me tavoittelemme energiaviisaita taloja ja taloudellisesti järkeviä toteutuksia, Jalomäki sanoo.
– Emme ole lähteneet esimerkiksi tiputtamaan asuntojen lämpötilaa 22,5 asteesta, vaan mieluummin valistamme itse asukkaitamme.
Asukkaille tarjotaan tietoa sähkönsäästökonsteista ja esimerkiksi kierrätyksestä.
– Vaikkapa kesällä neuvomme pitämään sälekaihtimet kiinni päivisin lämpökuorman välttämiseksi. Talvella kerromme, miten lämmittää ja tuulettaa asuntoa, miten termostaatit toimivat ja vaikkapa miten tärkeää on pitää laitteet puhtaina, Jalomäki luettelee.
Monessa taloyhtiössä on nyt painetta nostaa hoitovastikkeita. Jalomäen mukaan Asuntosäätiön vastuullisuustavoitteet eivät juuri näy asukkaiden kukkarossa – tai ne voivat tuoda jopa säästöä.
– Järkevillä ratkaisuilla saamme pidettyä kustannukset aisoissa, ja pyrimme siihen inflaatiosta huolimatta. Esimerkiksi eräässä kohteessa lämmityskustannukset jopa tippuivat kolmekymmentä prosenttia investoinnin ansiosta, joka maksaa itsensä takaisin vain kahdessa vuodessa, Jalomäki sanoo.
– Vastuullisemman valinnan lisähinnan osuus maksusta on pieni tai jopa käytännössä mitätön. Kestävämmällä tavalla tuotetun sähkön hinta ei näy asukkaalle.
Vastuullisuus sitä paitsi maksaa itsensä takaisin, Jalomäki uskoo.
– Meidän täytyy miettiä, millaisen maailman jätämme jälkeemme. Haluamme, että asuminen on mukavaa tulevinakin vuosikymmeninä.
Näin Asuntosäätiö on mukana hyvissä asioissa, joita ilmastolle on tapahtumassa
• Energialähteenä Vattenfallin fossiilivapaasti tuotettu sähkö
• Aurinkopaneeleiden hyödyntäminen
• Lämmitysmuotojen päivittäminen mahdollisimman ekologisiin vaihtoehtoihin
• Energiatehokkaammat ratkaisut peruskorjauksissa ja rakentamisessa
• Tekoälyn hyödyntäminen energiatehokkuuden lisäämisessä
