Uudet ilmastoriskit vaikuttavat kaikkeen ja kaikkiin, myös siihen, miten tuotamme ja jaamme energiaa.
- Kaikki energialähteet kärsivät ilmastonmuutoksesta. Ydinvoiman osalta korkeammat veden lämpötilat vaikeuttavat jäähdytysveden saamista. Vesivoimalle haasteita aiheuttavat pitkittyneet kuivuudet ja helleaallot – erittäin konkreettisia vaikutuksia, erityisesti Etelä-Euroopassa. Myös aurinko- ja tuulivoima kärsivät äärimmäisistä sääilmiöistä, sillä sateet ja myrskyt kuluttavat laitteistoja, sanoo Julie Berckmans, EEA:n asiantuntija Euroopan ilmastoriskien arvioinnissa.
Haasteet ovat huomattavia ja muodostavat jossain määrin paradoksin. Toisaalta tarvitsemme paljon fossiilivapaata energiaa vastaamaan kasvavaan energian kysyntään; toisaalta ilmastonmuutoksen riskit väistämättä aiheuttavat uudelleen painetta energian tarjontaan.
Berckmans sanoo, että myös sähkönjakelu kärsii.
- Kaapelit ja verkot kärsivät metsäpaloista ja ankarammista sääolosuhteista, ja tämä vain pahenee, ehkä katastrofaaliselle tasolle. On siis tärkeää mukauttaa toimenpiteitä näihin riskeihin jo nyt.
Yksi suurimmista haasteista on se, että ilmastonmuutos kehittyy ajan myötä, ja sen torjumiseen tarkoitetut toimenpiteet on myös kehitettävä ajan myötä. Tämä merkitsee jatkuvaa valppautta. Deilang Chen, ilmastotieteilijä Göteborgin yliopistosta, on kirjoittanut useita raportteja ilmastoriskeistä ja energiajärjestelmistä, kuten sellaisen aurinkoenergian tuotannosta, joka toteutetaan asentamalla aurinkopaneelit kellumaan veden pinnalle, esimerkiksi patoaltaiden ylle. Tämä menetelmä voi vähentää veden haihtumista patoaltaista.
- Tuotanto- ja jakelujärjestelmiemme muuttaminen resilienssimmiksi on ratkaisevan tärkeää. Järjestelmien tulisi olla vakaat ja kykenevät kestämään häiriöitä, mutta samalla niiden tulisi pystyä nopeasti toipumaan negatiivisista vaikutuksista, selittää Chen.
Tämän resilienssin luomiseksi tarvitaan valppautta ja valmiutta kehittää uusia turvajärjestelmiä ja kykyä ennakoida muutoksia.
- Emme voi olettaa olevamme valmiita, kun olemme kehittäneet tai rakentaneet tietynlaista kapasiteettia. Pelkästään sen vuoksi, että täytämme olemassa olevat tarpeet, emme voi jäädä lepäämään laakereillemme. On jatkuvasti katsottava eteenpäin, löydettävä ja valmistauduttava uusiin riskeihin, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja arvaamattomia.
On myös tärkeää omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa. Chen ottaa esimerkin Lounais-Kiinasta.
- Siellä laajennettiin massiivisesti vesivoimaa, mutta ei otettu huomioon, että myös sähköautojen määrä lisääntyi alueella valtavasti. Kun alueelle iski pitkittynyt kuivuus, kapasiteettia ei ollut tarpeeksi. Ajatus oli oikeansuuntainen: vesivoima ja sähköautojen lisääntynyt käyttö on hyvä asia, mutta kokonaisvaltainen näkökulma puuttui.
Vaikka monet tulevaisuuden näkymät saattavat vaikuttaa pessimistisiltä, melkein dystooppisilta, Chen ja Berckmans korostavat näkevänsä myös monia positiivisia merkkejä.
- Uskon, että riskitietoisuus kasvaa. Monet maat tekevät riskiarvioita ja ovat alkaneet toimia niiden perusteella. Kattavaa työtä tehdään kaikilla tasoilla ja edistys on huomattavaa ja nopeaa, mutta muutosten toteutuksen osalta on jääty jälkeen, sanoo Berckmans.