Sähkömarkkinat, Energiasiirtymä

Kun sähköstä tulee johtamiskysymys

Julkaistu: 2026-10-08 Päivitetty: 2026-10-08 kl. 10:52

Kun sähköstä tulee johtamiskysymys

Sähkön merkitys yritysten liiketoiminnassa kasvaa nopeasti. Kun energia vaikuttaa yhä enemmän kilpailukykyyn, investointeihin ja riskienhallintaan, siitä on tullut myös johtamiskysymys. Ilmastovalmentaja Jens Berggren tarkastelee energian muuttuvaa roolia yritysten päätöksenteossa.

Kun sähköstä tulee johtamiskysymys
5:51

Monissa yrityksissä energia-asioista ovat perinteisesti vastanneet hankinta, tuotanto tai kiinteistöhallinto. Tämä on toiminut niin kauan kuin sähkö on ollut suhteellisen ennakoitava tuotantopanostus. Viime vuosien kehitys osoittaa kuitenkin, että tämä tilanne on nopeasti muuttumassa.

Kansainvälisesti toimiville yrityksille kyse ei enää ole tulevaisuuden näkymästä, vaan todellisuudesta, joka vaikuttaa jo nyt liiketoimintapäätöksiin, investointeihin ja pitkän aikavälin suunnitteluun.

Globaali muutos, jolla on liiketoimintavaikutuksia

Maailman sähkömarkkinat ovat hiljattain saavuttaneet merkittävän virstanpylvään. Ensimmäistä kertaa päästöttömän sähköntuotannon kasvu vastaa sähkön kysynnän kasvua. Tämä tarkoittaa, että historiallinen yhteys talouskasvun ja fossiilisella energialla tuotetun sähkön lisääntymisen välillä on katkennut.

Kehityksen taustalla on useita tekijöitä. Erityisesti aurinko- ja tuulivoiman kustannukset ovat laskeneet merkittävästi jo pitkään. Teknologia on helposti skaalautuvaa, ja uusia tuotantolaitoksia voidaan ottaa käyttöön nopeasti, mikä on vauhdittanut sähköntuotannon kasvua eri puolilla maailmaa.

Yrityksille viesti on selvä: energiasiirtymä ei ole enää vain tavoite tai visio. Siitä on vähitellen muodostumassa uusi perusta, jonka varaan energiajärjestelmät rakentuvat.

Vakaasta hyödykkeestä dynaamiseksi järjestelmäksi

Samalla myös sähkömarkkinoiden toimintalogiikka muuttuu.

Kun yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan silloin, kun aurinko paistaa tai tuuli puhaltaa, sähkön saatavuus vaihtelee aiempaa enemmän. Sähkö ei ole enää yhdenmukainen hyödyke, jonka kustannusprofiili pysyy tasaisena ajan kuluessa. Sen sijaan ajankohdan, sijainnin ja joustavuuden merkitys hinnoittelussa kasvaa jatkuvasti.

Pohjoismaissa muutoksen vaikutuksia lieventävät suuri vesivoiman ja ydinvoiman osuus. Silti muutos näkyy myös täällä. Sähkön hinnat vaikuttavat investointilaskelmiin, sijaintipäätöksiin, energiastrategioihin ja riskienhallintaan eri tavalla kuin aiemmin.

Samalla yrityksillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin energiakustannuksiinsa. Kulutuksen ajoittaminen, energian varastointi ja kuormituksen ohjaaminen kasvattavat jatkuvasti arvoaan.

Energia siirtyykin ulkoisesta reunaehdosta strategiseksi voimavaraksi.

Järjestelmän kyvykkyydestä kilpailuetu

Sähköjärjestelmän muuttuessa huomio siirtyy yksittäisistä tuotantomuodoista koko järjestelmän kykyyn hallita vaihtelua. Kyse on muun muassa energian varastoinnista, joustoratkaisuista, ohjauksesta ja verkkokapasiteetista.

Akut ovat tästä hyvä esimerkki. Vain muutamassa vuodessa ne ovat kehittyneet täydentävästä teknologiasta keskeiseksi osaksi nykyaikaisia energiajärjestelmiä. Tarkoituksena ei ole pelkästään varakapasiteetin luominen, vaan myös hintavaihteluiden tasaaminen, markkinariskien pienentäminen sekä sähkön saatavuuden varmistaminen silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Maailmanlaajuinen kehitys etenee nopeasti. Vuonna 2025 akkuvarastojen asennusmäärät kasvoivat voimakkaasti samalla, kun kustannukset jatkoivat laskuaan. Tämän ansiosta teknologia kiinnostaa yhä useampia yrityksiä ja toimialoja.

Talousjohdolle ja hankinnasta vastaaville tämä tarkoittaa, että perinteiset energiastrategiat eivät enää aina riitä. Kestävyysjohtajille ilmastotavoitteiden ja liiketoimintastrategian välinen yhteys käy yhä selvemmäksi. Toimitusjohtajille ja hallituksille kysymys liittyy pohjimmiltaan yrityksen resilienssiin ja toimintavapauteen.

Ei enää teknisiä pullonkauloja

Energiansiirtymä nähdään usein ensisijaisesti teknisenä haasteena. Monet merkit kuitenkin viittaavat siihen, että nykyään teknologia kehittyy nopeammin kuin sitä ympäröivät järjestelmät.

Haasteet liittyvät usein esimerkiksi lupaprosesseihin, sääntelyyn, verkkokapasiteettiin ja pitkiin suunnittelujänteisiin. Yhtä tärkeää on yritysten kyky tehdä päätöksiä ja sopeuttaa organisaationsa uusiin toimintaympäristön vaatimuksiin.

Toisin sanoen siirtymässä on yhä vähemmän kyse teknologiasta ja yhä enemmän johtamisesta, koordinoinnista ja toimeenpanokyvystä.

Uusi johtamisen logiikka on syntymässä

Ehkä tärkein johtopäätös on, että energiaa ei voi enää tarkastella yksittäisen toiminnon erilliskysymyksenä.

Nykyään energia vaikuttaa samanaikaisesti talouteen, riskienhallintaan, vastuullisuustyöhön, investointeihin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Siksi sitä on myös johdettava poikkifunktionaalisesti.

Yritykset, jotka sopeutuvat ajoissa uuteen energialogiikkaan, voivat saavuttaa sekä pienemmät kustannukset että paremman ennakoitavuuden. Ne ovat myös paremmin valmistautuneita toimimaan maailmassa, jossa energia-asioista tulee yhä kriittisempi osa liiketoimintaa.

Muille kehitys voi olla haastavampaa. Sähkömarkkinoiden muuttuessa eilisen toimintatavat ja työkalut eivät välttämättä enää riitä.

Sähkön rooli yhteiskunnassa muuttuu parhaillaan perustavanlaatuisesti. Yritysjohdolle tämä tarkoittaa, että energia ei ole enää vain jotain, joka tulee verkosta. Se on strateginen kysymys, joka vaikuttaa yhä enemmän liiketoiminnan tulevaisuuteen.

Kysymys ei enää ole siitä, vaikuttaako tämä kehitys yritykseen, vaan siitä, kuinka hyvin organisaatio on valmistautunut siihen, kun vaikutukset konkretisoituvat.

Teksti: Jens Berggren, ilmastovalmentaja, Vattenfall

Haluatko lukea lisää? 

> Sähkösopimus yrityksille – miten hinta, riskit ja sopimusehdot liittyvät toisiinsa?
> Näin hallitset sähkönhankinnan riskit ja kustannukset

Ny uppmaning till handling

Lataa pdf

Haluatko säästää tai tulostaa artikkelin? Lataa artikkeli alta niin saat sen sähköpostiisi. 

Tilaa uutiskirje