Sateinen ja poikkeuksellisen lämmin sää on hallinnut pohjoismaisia sähkömarkkinoita syksyn aikana. Lisäksi markkinoilla on seurattu koronan toisen vaiheen leviämistä huolestuneissa tunnelmissa. Lue analyytikkomme Juho Kinnin katsaus energiamarkkinoista.
Vielä loppukesästä näytti, että sähkömarkkina palautuisi lähemmäs normaalia alkuvuoden historiallisen runsaista sademääristä. Heinä-elokuussa hinnat olivatkin nousseet kevään pohjalukemista kolmesta viiteen euroa. Loka-marraskuun erittäin lämmin ja sateinen sää on kuitenkin romahduttanut hintatason spot-markkinalla, minkä johdosta myös sähkön johdannaishinnat tulevaisuuteen ovat olleet jo usean viikon ajan selvässä laskussa.
Päästöoikeuden hinta huipussaan
Päästöoikeuden hinta nousi syyskuussa kaikkien aikojen huipputasolle kivuten yli 30 euron, kun Euroopan Parlamentissa päästiin alustavaan sopuun päästövähennystavoitteen kiristämisestä vuodelle 2030 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.
Tämän jälkeen koronapandemian toinen aalto alkoi jyllätä Euroopassa ja yhdessä pörssien sukeltaessa myös päästöoikeuden hinta laski alimmillaan alle 23 euron tason. Viime viikkoina Joe Bidenin todennäköinen valinta USA:n seuraavaksi presidentiksi ja positiiviset uutiset COVID-19-rokotteesta ovat nostaneet markkinatunnelmaa, ja hinta on kohonnut 25-27 euron välimaastoon.
Korona näkyy polttoaineiden hinnoissa
Polttoaineiden hinnoissa koronan vaikutus on havaittavissa kaikkein vahvimmin. Ihmisten liikkumista rajoittavat kansalliset ja kansainväliset rajoitukset ovat arvioiden mukaan vähentäneet maailmanlaajuista öljyn kysyntää 10-15 % ja optimistisissakin ennusteissa tilanteen uskotaan palautuvan aikaisintaan vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla.
Maakaasun hinta Euroopassa on vahvistunut kesän pohjalukemista, mikä on tukenut eurooppalaista sähkön hintatasoa. Marraskuun aikana hinnan nousu on kuitenkin maakaasun kohdallakin pysähtynyt, kun koronan leviämisen myötä kulutusnäkymät ovat heikentyneet.
