Fossiiliton vety on tärkeä osa tulevaisuuden ilmastoneutraalia energiaa. Mutta miksi kehitys ei johda nopeammin käytännön ratkaisuihin? Eikö taloudellisia kannustimia ole riittävästi vai eikö lainsäädäntö kannusta teknistä kehitystä?
Fossiilivapaata vetyä valmistetaan hajottamalla vettä vedyksi ja hapeksi elektrolyysillä fossiilivapaista lähteistä saatavan sähköenergian avulla. Niin kutsuttujen polttoainekennojen avulla vedyn sisältämä kemiallinen energia muunnetaan sähköenergiaksi. Kun vetyä ja happea muunnetaan polttokennoissa, syntyy silkkaa puhdasta vettä.
Jos vety on niin tärkeä osa tulevaisuuden hiilineutraalia maailmaa, miksi sitä ei valmisteta enemmän? Ja miksi kehitys ei etene nopeammin?
Aivan kuten LED-lampun kohdalla, hinnat laskevat ja mukautuvat paremmin markkinoihin.
Patrik Appelgren on Vattenfall Network Solutionsin liiketoiminnan kehittäjä sekä rakennus- ja ympäristöasiantuntija. Hänen mukaansa fossiilivapaalla vedyllä on paljon potentiaalia uusiutuvana energialähteenä, mutta kehitystyö on hidasta.
- Kehitystä alkaa kuitenkin tapahtua, erityisesti autoteollisuudessa. Suuret ajoneuvovalmistajat, kuten Daimler, BMW, Scania ja Volvo, alkavat suurenevassa määrin harkita vaihtoehtona vetypohjaista polttokennoteknologiaa. Siirtymä vie kuitenkin muutamia vuosia. Aivan kuten LED-lampun kohdalla, hinnat laskevat ja mukautuvat paremmin markkinoihin. Vasta sitten se voi lähteä vauhtiin ja vaikuttaa muihin aloihin.
Heikot kannustimet
Miksi kehitys ei ole edennyt nopeammin?
- Kyse on taloudellisista kannustimista. Ei ole olemassa kehitystä vauhdittavaa sääntelykehystä, ja tällöin eteneminen on hidasta. Miksi pitäisi sijoittaa johonkin kalliimpaan? Fossiilittoman vedyn tuottaminen uusiutuvista energialähteistä ei ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi Ruotsissa on vakaa sähköjärjestelmä, jossa energiaa tuotetaan ydinvoimalla, vesivoimalla ja tuulivoimalla, eli energiantuotanto on hyvin vähäpäästöistä. Kyse on siitä, että vetyä ei ole priorisoitu, jolloin teknologian kysyntä ei ole suurta.
Etelä-Korea ja Japani ovat edelläkävijämaita vetypohjaisten polttokennojen käytössä. Esimerkiksi autojätti Hyundai johtaa polttokennoautojen kehitystä autoteollisuudessa.
Vattenfall on muun muassa asentanut varavoimaratkaisuja telemastoihin.
Terästeollisuus toimii kehityksen veturina. Yhtenä esimerkkinä tästä on HYBRIT-hanke, jota Vattenfall toteuttaa yhdessä kaivosyhtiö LKAB:n ja teräsvalmistaja SSAB:n kanssa. Hanke tähtää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen teräksen tuotannossa. Tavoitteena on tuottaa fossiilivapaata terästä markkinoille vuodesta 2026 lähtien.
Vattenfall tutkii parhaillaan SAS:n, Shellin ja LanzaTechin kanssa myös maailman ensimmäisen synteettisen, kestävän lentopolttoaineen laajamittaista tuotantoa, jossa fossiilivapaalla vedyllä ja hiilidioksidilla on tärkeä rooli.
–Toinen kiinnostava hanke on polttokennoteknologian hyödyntäminen viestintäverkon ja yhteiskunnan muiden tärkeiden toimintojen varavoimana, Patrik sanoo. Vattenfall on muun muassa asentanut varavoimaratkaisuja telemastoihin, joita voidaan pitää aktiivisina jopa kaksi viikkoa myrskyn, terrorismin tai mellakoiden sattuessa. Nämä polttokennoilla ja vetyvarastolla varustetut järjestelmät ovat erittäin luotettavia ja teknisesti kestäviä.
Valtava potentiaali
Patrikin mukaan polttokennoteknologian käyttö on vielä lapsenkengissä. Monet käynnistetyt hankkeet ovat vielä pilottivaiheessa, mutta potentiaali on valtava.
Kun autoteollisuuskin nyt osoittaa kiinnostusta, kehitys etenee lupaavampaan suuntaan.
– Suurten teollisuusalojen on toimittava polttokennojen tuotannon käynnistäjinä, Patrik sanoo. Kun autoteollisuuskin nyt osoittaa kiinnostusta, kehitys etenee lupaavampaan suuntaan. Kyseessä on siis äärimmäisen kiinnostava aihe, sillä koko yhteiskunnan täytyy muuttua ja tulla fossiilittomaksi.
Entä 20 vuoden kuluttua – ovatko vetypohjaiset polttoainekennot muuttaneet maailmaa?
- Kyllä, uskon todella niin.
