Julkaistu: 2022-06-21 Lukemisaika: 6 min
EnergiatekniikkaVetykaasu

Viisi kysymystä vetytaloudesta Suomessa – asiantuntija vastaa

Lataa PDF-tiedosto

Uusiutuvalla energialla tuotetun vihreän vedyn on jo pitkään uskottu siivittävän meidät kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Mitä kaikkea vielä vaatii, että vetytalous on Suomessa todellisuutta?

Siirtyminen vetytalouteen on puhuttanut erityisesti energiasektorilla jo tovin. Maailma on kuunnellut tarkalla korvalla, kun uusiutuvalla energialla tuotetusta vihreästä vedystä on povattu avainta fossiilivapaaseen tulevaisuuteen. Myös Vattenfall on mukana tutkimassa vedyn monia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöystävällisten polttoaineiden ja fossiilivapaan teräksen tuotannossa.

Mistä vetytaloudessa oikein on kyse ja millaiset ovat sen mahdollisuudet Suomessa? Kysyimme energiatehokkuuden professori Jero Aholalta, joka tutkii asiaa työkseen Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. 48-jero-ahola

Mitä on vetytalous?

Nykyinen energiajärjestelmämme perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, joiden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja ilmastovaikutuksista halutaan eroon.

“Vetytaloudessa fossiilinen energia korvataan puhtaalla sähköllä, eli tuuli- ja aurinkoenergialla. Kaikkea ei kuitenkaan saa toimimaan sähkön avulla, vaan polttoaineita tarvitaan edelleen esimerkiksi pitkänmatkan meri- ja lentoliikenteeseen, muovin ja muiden materiaalien sekä lannoitteiden valmistamiseen”, Ahola selittää.

Vetytaloudessa puhtailla tai vähähiilisillä energianlähteillä tuotettua vetyä käytetään raaka-aineena sellaisten tuotteiden tekemiseen, joiden valmistusprosessissa ennen on käytetty öljyä – ja niitä riittää. 1800-luvulla ensimmäistä kertaa käyttöön otettua öljyä löytyy nykypäivänä niin monista asioista, että se hämmästyttää jo tutkijaakin.

“Esimerkiksi huulirasvana usein käytetty vaseliini on tehty raakaöljystä. Öljyä käytetään raaka-aineena jopa lääkkeissä.”

Millaiset edellytykset Suomessa on vetytaloudelle?

Vetytalouden edellytys on tietenkin vakaa vedyn tuotanto. Vetyä voidaan valmistaa esimerkiksi veden elektrolyysillä erottamalla vesimolekyylien happi ja vety toisistaan sähköenergian avulla.

“Lähtökohtaisesti Suomessa on jo kaikki vihreän vetytuotannon vaatimat resurssit: aurinko- ja tuulivoimaa sekä runsaasti puhdasta, makeaa vettä”, Ahola sanoo.

Elektrolyysin energiantarve on kuitenkin valtava. Vaikka Suomessa on jo vähähiilistä sähköntuotantoa, lisää tarvitaan.

“Suomessa on paljon hyödyntämätöntä maa-alaa, jolle tuulivoimaloita voisi perustaa. Toistaiseksi Puolustusvoimat on kuitenkin estänyt tuulivoimapuistojen rakentamisen Itä-Suomeen.”

Tuulivoimaloiden sijoittaminen tasaisemmin Suomen alueelle tasaisi myös sähkön tuotantoa, sillä säärintamat kulkevat tyypillisesti Suomen yli lännestä itään. Viime kädessä tuulivoiman esteiden poisto on poliitikkojen päätösten takana.

“Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut keskusteluun oman lisävivahteensa. Kuten muuallakin, myös Suomessa halutaan nyt parantaa energiaomavaraisuutta.”

Tärkeää on sekin, että energiantuotannon kustannukset pysyvät matalina. Pohjoinen ilmasto on tässä puolellamme – suomalainen tuulivoima on yksi Euroopan edullisimmista, sillä halpaa sähköä syntyy aina kun tuulee.

Mitä vetytalouteen siirtyminen vielä vaatii?

Vedyn varastointi ja kuljetus ovat laajamittaisen vetytalouden perusedellytyksiä. Vielä toistaiseksi Suomesta puuttuu infrastruktuuri, joka mahdollistaisi toimivan ja tehokkaan vedyn siirron ja varastoinnin.

“Kaasuputkiverkoston kautta vedyn jakelu onnistuisi kaikkialle Suomeen, ja putkisto sopisi myös vedyn säilyttämiseen. Se pitäisi vain ensin rakentaa”, Ahola sanoo.

Toisin kuin nestemäisiä polttoaineita, vetyä on kallista kuljettaa putkessa tuhansia kilometrejä. Sen takia sen tuottaminen suhteellisen lähellä käyttöpaikkaa kannattaa.

“Pohjanlahtea kiertävästä putkihankkeesta on ollut puhetta. Koosta riippumatta hanke kuin hanke tarvitsee kuitenkin rahoituksen toteutuakseen.”

Ensimmäiset hankkeet koetaan helposti riskialttiina. Siksi tarvitaan tukea tutkimukseen ja pilottihankkeiden käynnistämiseen. Rahoittajia on vaikea houkutella mukaan ilman jonkinlaista lupausta vakaista markkinoista. Tässä katseet kohdistuvat jälleen päättäjien suuntaan. Vihreän vetytuotannon käynnistymistä vauhdittaisi, jos vedylle tai vedystä tehtäville tuotteille määrättäisiin vastaavat sekoitevelvoitteet kuin on esimerkiksi biopolttoaineilla. Velvoite vaatii korvaamaan vuosittain tietyn osuuden fossiilisista polttoaineista uusiutuvilla komponenteilla.

“Esimerkiksi lento- ja meripolttoaineissa tai lannoitteissa sekoitevelvoite lisäisi puhtaan vedyn markkinan ennustettavuutta”, Ahola uskoo.

“Siirrymme vetytalouteen ennemmin tai myöhemmin. Tavalla tai toisella vety ajaa fossiiliset polttoaineet pikkuhiljaa ulos markkinoilta.”

Miten vetyä jo hyödynnetään Suomessa?

Suomessa on jo pitkään käytetty vetyä teollisissa prosesseissa paikallisesti. Vuonna 2020 vetyä tuotettiin arviolta 145 000 tonnia teollisuuden tarpeisiin. Tämän lisäksi vetyä syntyy teollisuuden prosessien sivutuotteena.

“Neste, AGA, UPM, Kemira, Woikoski”, luettelee Ahola suomalaisia vedyntuottajia.
Yrityksistä toistaiseksi ainoastaan Woikoski Oy valmistaa vetyä elektrolyysin avulla.

“Todella isoa vedyn tuotantolaitosta meillä ei vielä ole, mutta niiden rakentamista suunnittelevia start upeja on useita.”

Tällä hetkellä suomalaisen teollisuuden merkittävämpiä vedyn käyttökohteita ovat öljynjalostus ja biopolttoaineiden tuotanto. Vetyä käytetään myös kemianteollisuuden prosesseissa ja metallien jalostuksessa. Aikanaan vihreällä vedyllä voikin olla merkittävä rooli suomalaisen teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Onko vihreä vety seuraava suomalainen vientituote?

Periaatteessa vihreä vety kelpaisi vientituotteeksi sellaisenaan. Se edellyttäisi kuitenkin putkiverkostoa Ruotsin tai Baltian kautta muualle Eurooppaan. Ahola keskittyisikin vedyn jalostamiseen lopputuotteeksi, esimerkiksi hiilivapaaksi teräkseksi tai biopohjaiseksi tai synteettiseksi polttoaineeksi.

“Mitä pidemmälle arvoketju pysyy Suomessa, sitä arvokkaammasta vientituotteesta on kyse, sillä jokainen tuotantoprosessin vaihe nostaa tuotteen arvoa”, Ahola selittää.

“Meillä on myös teknologista osaamista. Vetyteknologialla olisi varmasti kysyntää muuallakin.”

Ahola näkee vedyssä valtavasti potentiaalia. Suomen kaltaiselle maalle, joka pystyy hyödyntämään hiilineutraaleja energiaresursseja yli oman tarpeensa, vetytalous tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin rajoitteita.

Suomen asemaa vedyn viejänä rajoittavat eniten kansainvälisen kysynnän kehittyminen ja kilpailu.

“Voisi sanoa, että Suomella on vetyoptio, joka kannattaa käyttää ennen kuin muut ehtivät edelle.”


Artikkelin lähteenä on käytetty Valtioneuvoston julkaisua Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet (2022).

Jere Aholan kuva:  Teemu Leinonen

Lataa artikkeli PDF:nä

Haluatko tallentaa tai tulostaa artikkelin? Lataa artikkeli alla olevasta painikkeesta, niin saat sen suoraan sähköpostiisi.