Huhtikuussa 2025 eräänä maanantaina lähes koko Iberian niemimaa pimeni. Espanja, Portugali ja osia Ranskasta jäi ilman sähköä useiksi tunneiksi – yli 60 miljoonaa ihmistä kärsi katkoksen vaikutuksista, ja kaikki liikenteestä kriittisiin yhteiskunnan toimintoihin pysähtyi. Tapauksen arvioidaan olevan Euroopan suurin sähkökatko kahteen vuosikymmeneen, ja se on johtanut mittavaan eurooppalaiseen selvitykseen.
Sähköverkko epätasapainoon
Kaikki alkoi paikallisesta häiriöstä Espanjan kantaverkossa. Häiriö kuitenkin levisi nopeasti yli maan rajojen. Kun verkon taajuus alkoi heitellä, syntyi niin sanottuja oskillaatioita – jyrkkiä jännite- ja taajuusvaihteluita, joiden seurauksena tuotantolaitokset kytkeytyvät automaattisesti irti suojatakseen itseään. Tämä johti ketjureaktioon ja laajamittaiseen sähkökatkoon.
Tällaiset häiriöt eivät yleensä pääse aiheuttamaan näin suuria vaikutuksia. Euroopan kantaverkot on rakennettu useilla turvajärjestelmillä juuri sen varalta, ettei paikallinen vika leviäisi. Tällä kertaa suojaukset eivät kuitenkaan toimineet odotetusti. Selvityksessä tutkitaan nyt, miksi tietyt mekanismit eivät pysäyttäneet häiriön etenemistä.
Yhteinen eurooppalainen tutkinta
EU:n sääntöjen mukaan näin suuren häiriön tapahduttua on perustettava riippumaton asiantuntijapaneeli. Noin 45 asiantuntijaa kantaverkkoyhtiöistä, energia-alan viranomaisista ja eurooppalaisesta yhteistyöorganisaatiosta Entso-E:stä analysoi tapahtumaketjua ja etsii syitä sekä keinoja estää vastaavat tilanteet tulevaisuudessa.
Työtä johtavat sellaiset maat, joita sähkökatko ei koskettanut, jotta puolueettomuus varmistetaan. Selvitys kattaa teknisen mittausdatan verkkoyhtiöiltä ja tuottajilta sekä toimintatavat häiriöiden hallintaan ja verkon uudelleenkäynnistämiseen.
Yksi keskeinen teema ovat oskillaatiot, joita on havaittu Iberian niemimaalla myös vuosina 2016 ja 2021. Miksi sama ilmiö toistuu – ja mitä puutteita nykyisissä toimintamalleissa on?
Teknologiaa, sääntelyä ja vastuunjakoa
Selvitys ei keskity pelkästään teknisiin syihin. Myös vastuunjako ja sääntely ovat suurennuslasin alla. Eurooppalaisilla verkkoyhtiöillä on velvollisuus ylläpitää toimitusvarmuutta ja varautua erilaisiin häiriöskenaarioihin – myös siihen, että tuotantorakenne muuttuu nopeasti.
Selvityksessä tarkastellaan, miten nykyisiä vaatimuksia käytännössä sovelletaan ja riittävätkö ne enää nopeasti muuttuvassa sähköjärjestelmässä. Erityisen tärkeää on, pysyvätkö tuotantolaitokset ja uudet verkkoon kytkeytyjät – kuten akut ja latausinfrastruktuuri – verkossa häiriötilanteissa.
Lokakuun alussa julkaistu ensimmäinen väliraportti keskittyi tekniseen dataan ja tapahtumien kulkuun. Loppuraportti, jonka odotetaan valmistuvan vuodenvaihteessa, esittelee juurisyyt ja suositukset tulevaisuuteen.
Mitä Suomi voi oppia?
Vaikka Suomen sähköjärjestelmä ei kärsinyt katkosta suoranaisesti, tapahtuma herättää tärkeitä kysymyksiä myös täällä. Suomen verkko on vakaa ja hyvin yhteen kytketty naapurien kanssa, mutta samat haasteet koskevat koko Eurooppaa: nopea sähköistyminen, uudet tuotantomuodot ja muuttuvat kuormituskuviot.
Uudet järjestelmät – kuten akkuvarastot, aurinkopuistot ja latausverkosto – muuttavat sitä, miten verkko käyttäytyy häiriötilanteissa. Tämä vaatii päivitettyjä käyttövarmuusanalyysien malleja ja uusia toimintatapoja verkkoyhtiöiltä. Keskeistä on varmistaa, että tuotantolaitokset pystyvät verkossa taajuuden heilahdellessa – muutoin riski ketjureaktioihin kasvaa, kuten Etelä-Euroopassa nähtiin.
Kohti vahvempaa sähköjärjestelmää
Euroopan sähköverkko on maailman kehittyneimpiä, mutta vuoden 2025 tapahtumat osoittavat, että monimutkaistuessaan myös vahva järjestelmä voi muuttua haavoittuvaksi. Tiivistyvä integraatio ja kasvava uusiutuvan energian osuus asettavat uusia vaatimuksia järjestelmälle – erityisesti reaaliaikaiselle vakauden, taajuuden ja jännitteen hallinnalle.
Selvityksen johtopäätökset tulevat olemaan tärkeitä koko Euroopan energiasektorille. Oppimalla Iberian niemimaan tapauksesta voidaan sähkön toimitusvarmuutta vahvistaa ja rakentaa kestävämpi, häiriöitä paremmin kestävä sähköjärjestelmä.
