Saksan Energiewende täyttää pian kymmenen vuotta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on tehnyt yhteenvedon sen tuloksista.
Saksan energiapoliittinen ohjelma käsittää joukon aloitteita päästöjen vähentämiseksi, uusiutuviin energialähteisiin siirtymiseksi sekä kuljetus- ja lämmityssektoreiden sähköistämiseksi.
|
Saksan päästötavoite Saksalla on pitkän tähtäimen päästötavoitteet, joiden lähtötasona on vuosi 1990. Tuon vuoden tasosta maa pyrkii vähentämään kasvihuonekaasuja...
|
Saksan tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius kolmessa vuosikymmenessä. Matkan varrella on välitavoitteita ja virstanpylväitä niin päästöjen kuin energiankulutuksen ja tehostamisen osalta. Maa ei näytä pääsevän tavoitteeseensa, mutta vuonna 2018 Saksa oli kaikesta huolimatta vähentänyt päästöjään 31 prosenttia verrattuna vuoden 1990 lähtötasoon, mikä on vaikuttava luku sinänsä.
Sähköä uusiutuvista lähteistä
Hiilivoima hallitsee edelleen Saksan energian tuotantoa, mikä muodostaa vahvan kontrastin siihen, miten esimerkiksi Ruotsi on edennyt siirtymisessä uusiutuvaan energiaan. Ruotsi on ensisijaisesti luopunut hiilivoimasta, kun taas Saksassa lähinnä ydinvoimaa on korvattu uusiutuvilla energialähteillä. Tuulivoima on jo ohittanut sekä ydinvoiman että maakaasun ja on nykyisin maan toiseksi suurin energialähde IEA:n raportin mukaan.
Tavoitteena oli, että vuoteen 2020 mennessä reilu kolmannes maan sähköstä tulisi uusiutuvista lähteistä — tavoite, joka on jo saavutettu. Nyt tulevien vuosikymmenten muutostavoitteita on aikaistettu: sen sijaan, että tavoiteltaisiin 65-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä vuoteen 2040 mennessä, siihen pyritäänkin jo vuoteen 2030 mennessä.
Monet edistysaskeleista mahdollistaa fossiilisten energialähteiden verotus, energiamarkkinoiden sääntely sekä uusiutuvia energialähteitä palvelevan infrastruktuurin laajentaminen – periaatteita, joita myös muissa maissa on otettu käyttöön. Mutta siihen sisältyvät myös tulevaisuuden haasteet, IEA toteaa.
Saksassa sähköverkko on ikääntynyt. Maan sähköverkko ei salli uusiutuvan sähkön siirtämistä tuulivoimaa paljon tuottavilta pohjoisilta alueilta Etelä-Saksaan, ja sitä on siksi uudistettava. Juuri nyt tuotantoa pitää pohjoisessa rajoittaa ja etelässä käynnistää uudelleen fossiilipohjaista tuotantoa – tämä epätasapaino maksaa kansalaisille suuria summia joka vuosi.
Kuljetussektorin pitää ottaa kiinni muut
Energiasektorin suuria edistysaskeleita pitää täydentää kestävällä kehityksellä kuljetus- ja lämmityssektoreilla. Kuljetussektori painaa raskaasti Saksan kasvihuonepäästöjen taseessa, ja dieselajoneuvojen suuri määrä on osaltaan vaikuttanut ilman epäpuhtauksien korkeaan tasoon, IEA toteaa.
Ajoneuvokannan uusiminen on itsestään selvä askel. Saksa on määrännyt kuljetussektorille päästöveron, joka nostaa polttoaineiden hintaa ja nopeuttaa energian käytön tehostamista.
Lisäksi halutaan tukea ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja, kuten joukkoliikennettä ja pyöräilyä. Myös digitalisoinnilla on oma roolinsa kuljetussektorin päästöjen vähentämisessä: kun yhä useammat kokoukset voidaan pitää puhelimitse tai videoyhteydellä, matkojen määrä ja siten myös päästöt vähenevät.
Lämmitys on haaste
Lämmityssektori, joka vastaa 40 prosentista Saksan kokonaispäästöistä, muodostaa edelleen haasteen maan energiaa koskeville tavoitteille. Sektori on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi asunnoista 25 prosenttia lämmitetään öljyllä.
Ensimmäinen askel muutoksessa on energian käytön tehostaminen, ei ainoastaan uudisasunnoissa vaan myös remontoimalla vanhoja. Lämmitys uusiutuvalla sähköllä on todennäköisesti seuraava askel.
Tällä hetkellä sähkön suhteellisen korkea hinta estää kehityksen. Toiveena on, että verohelpotukset kiinteistöille, jotka tehostavat energian käyttöään, yhdessä hiilidioksidiveron kanssa, edistävät siirtymistä öljystä sähköön. Kun lämmityssektori on saatu mukaan, on hyvin mahdollista, että Saksa saavuttaa tavoitteensa ilmastoneutraaliudesta.
