Uusiutuva energia, Tuulivoima, Sähkömarkkinat

Tuleeko Suomesta puhtaan sähkön mallimaa?

Tuulivoima

Moni miettii, miten sähkö riittää ensi talvena. Mutta jos siirretään horisontti hieman kauemmaksi eteenpäin, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Suomessa rakennetaan uutta tuulivoimatuotantoa enemmän kuin koskaan. Eurooppalainen energiakriisi lisää kysyntää suomalaiselle puhtaalle energialle, uskoo Fingridin Mikko Heikkilä.

- Euroopassa ollaan tilanteessa, että venäläinen energia on korvattava, ja ainoaMikko Heikkilä Fingrid pidemmän aikavälin kestävä ratkaisu on lisätä Euroopan omaa energiantuotantoa. Uskon, että siinä suomalaisella uudella sähköntuotannolla voi olla merkittävä rooli, sanoo Fingridin strateginen verkkosuunnittelu -yksikön vetäjä Mikko Heikkilä.
 

Fingridille on tullut 200 000 MW:n edestä uuden sähköntuotannon liittymiskyselyitä, joista suurin osa on maatuulivoimaa, mutta mukana myös merituulivoimaa ja aurinkovoimaa. Kaikki vireillä olevat hankkeet eivät tule toteutumaan, mutta jo kolmanneksella Suomen tuulivoimakapasiteetti lisääntyisi merkittävästi.

Suomen tuulivoimakapasiteetin arvioidaan olevan vuonna 2025 10 GW mutta vuonna 20230 jo yli 20 GW. Ydinvoiman ohi Suomen suurimpana sähköntuotantomuotona tuulivoima menee vuonna 2026 tai viimeistään 2027.

Tuulivoimahankkeet SuomessaKuva: Tuulivoimahankkeet Suomessa. Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys.
 

Tuulivoimainvestointien ja Olkiluoto 3:n myötä Suomesta on lähivuosina tulossa sähkön suhteen omavarainen vuositasolla ja mahdollisesti jopa ylijäämäinen. Muutos on merkittävä, sillä viime vuosina Suomi on tuonut jopa 20 % sähköstään niin Ruotsista kuin myös Venäjältä.

- Siirtoyhteyksien merkitys muihin maihin ei vähene, vaan ne ovat edelleen tärkeitä. Niiden merkitys on jatkossa enemmän sähköjärjestelmän tasapainottamisessa uuden sääriippuvaisen sähköntuotannon takia. Myös jatkossa Suomi tarvitsee tuontisähköä hyvin kylmänä ja vähätuulisena talvipäivänä, Mikko Heikkilä sanoo.

Suomi hiilineutraali 2035

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Fingridin laskelmien mukaan se merkitsee vähintään 30 prosentin lisäystä sähkönkulutukseen. Sähkönkulutusta on mahdollisuus kasvattaa enemmän, mikäli onnistumme olemaan kilpailukykyisiä uuden sähköntuotannon osalta.

- Suomen sähkönkulutus on huidellut pitkään 80 TWh:n paikkeilla, mutta kaikki tahot ennustavat sen nousua, kyse on enemmän siitä, kuinka paljon kasvua tulee. Lisäys muodostuu useista eri palasista: teollisuuden uusi sähköistyminen tulee etunenässä ja sen jälkeen vedyn tuotanto ja datakeskukset. Kahden viimeksi mainitun osalta suuri merkitys on sillä, missä määrin onnistumme saamaan tämän kaltaisia investointeja Suomeen. Myös lämmityksen sähköistyminen lisää sähkönkulutusta ja oman osansa tuo myös sähköinen liikenne, Mikko Heikkilä listaa.

Siirtokapasiteetti tuplaantuu

Sähkönkulutuksen kasvu asettaa vaatimuksia kantaverkolle. Suomen sähkönkulutus on keskittynyt etelään, mutta uutta sähköntuotantoa on pohjoisessa ja etenkin Pohjanmaalla. Tilanne ei ole uusi, mutta energiamurroksen myötä kehitys on voimistunut.

Fingridissä tilanteeseen on herätty ja investointiohjelmaa kiihdytetty viimeiset 3-4 vuotta huomattavasti. -Seuraavan kymmenen vuoden aikana investoimme noin kolme miljardia euroa kantaverkkoon ja rakennamme 5 000 kilometriä lisää voimajohtoa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pohjoisen ja etelän välinen siirtokapasiteetti tuplaantuu, Mikko Heikkilä sanoo.

Vedystäkö ratkaisu pullonkauloihin?

Koska uusiutuva sähkön tuotanto on säästä riippuvaista ja volatiilia, myös sähkön siirtotarve on volatiilia. Tämänkaltaiset ääritilanteet ovat haastavia, ja se tarkoittaa sitä, että sähkön siirron luonne ja profiili muuttuu.

- Korkeimman kasvun skenaarioiden mukaisia sähkönsiirtotarpeita ei ole tarkoituksenmukaista ratkaista ainoastaan verkkoinvestoinnein, vaan niiden rinnalle tarvitaan muita keinoja. Tällaisia keinoja voivat tulevaisuudessa olla tuotannon ja kulutuksen tilapäinen ohjaaminen eli niin sanottu vastakauppa. Yksi keino voivat olla sijaintiin perustuvat kantaverkkomaksut, jotka ovat esimerkiksi Ruotsissa käytössä.

Oma lukunsa on vety, joka saattaa vielä laittaa palapelin palaset uuteen järjestykseen. Pohjois-eteläsuuntaisen vedynsiirtoinfrastruktuurin syntyminen vähentäisi sähkön kantaverkon siirtotarvetta ja tukisi koko energiajärjestelmää.