Energia, CSRD

Mitä tapahtuu CSRD:lle ja ESRS:lle?

Julkaistu: 2025-12-10 Päivitetty: 2025-12-10 kl. 07:17

Sumuinen niitty, jossa kivinen aita ja puisia aidan tolppia

EU:n kestävyysraportointivaatimukset ovat käännekohdassa. CSRD:n ja ESRS-standardien käyttöönottoa hidastetaan, kun Omnibus-paketti tuo mukanaan yksinkertaistuksia ja joustoja. Mitä tämä tarkoittaa yrityksille – ja miksi tauko ei merkitse tavoitteiden laskemista?

Mitä tapahtuu CSRD:lle ja ESRS:lle?
5:01

Tauko yksinkertaistamisen vuoksi 

Omnibus on EU:n laaja yksinkertaistamispaketti, joka tarkastelee useita kestävyyteen liittyviä lakeja samanaikaisesti, muun muassa yritysten raportointia ohjaavaa CSRD-direktiiviä. Tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa ja vahvistaa kilpailukykyä.
Pakettiin kuuluu niin sanottu “Stop the clock” -mekanismi, joka keskeyttää CSRD:n käyttöönoton kahdeksi vuodeksi niille yrityksille, joita se ei vielä koske. Tänä aikana arvioidaan ensimmäisten raportoivien yritysten kokemuksia.

– Raportoinnin toteuttaminen on osoittautunut hyvin työlääksi. Siksi nyt tarkastellaan, miten lainsäädäntöä voidaan yksinkertaistaa ja hallinnollista taakkaa keventää, Vattenfallin vastuullisuusjohtaja Annika Ramsköld kertoo. 

Annika_Ramsk-ld_2020_new-1Lyhyempi, selkeämpi ja kohdennetumpi

Uusien standardien taustalla on EFRAG, EU-komissiolle ehdotuksia laativa neuvonantajaorganisaatio. Viimeisimmässä luonnoksessaan se on vähentänyt tekstimäärää merkittävästi ja ehdottanut raportoitavien tietojen karsimista.

Näin ehdotetaan yksinkertaistettavan – ja miksi se on tärkeää:

  • Vähemmän “voi”-vaatimuksia 
    Suositukset ja ei-pakolliset tiedot poistetaan. Suositukset ja ei-sitovat tiedot poistetaan, mikä vähentää tulkinnan tarvetta, säästää aikaa ja estää resurssien hukkaamista epäolennaisiin tietoihin.
  • Vähemmän päällekkäisyyksiä                                                                                                   Yleisiä kuvauksia arvoketjusta ja riskeistä ei tarvitse toistaa jokaisessa osastandardissa. Raportit ovat selkeämpiä ja helpommin vertailtavia.
  • Enemmän tilaa ammatilliselle harkinnalle                                                                   Yksityiskohtiin paneutumisen vähentäminen mahdollistaa sen, että yritykset voivat keskittyä oman toimintansa aidosti olennaisiin asioihin sen sijaan, että ne käyvät läpi standardoituja tarkistuslistoja.

Lisäksi ehdotus selventää, miten kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä käytetään. Yritysten tulee edelleen arvioida sekä vaikutukset ympäristöön että taloudelliset riskit, mutta analyysi alkaa kokonaiskuvasta ja syventyy merkittävimpiin kysymyksiin.

Aiempi vaatimus päivittää analyysi vuosittain korvataan joustavammalla mallilla: tarkistus tehdään vain merkittävien muutosten yhteydessä, kuten uusilla markkinoilla, tuotteilla tai omistusrakenteilla.

Uudet rajat vaatimuksille 

Toinen uusi elementti on niin sanottu suhteellisuusperiaatetta koskeva lauseke. Sen avulla voidaan jättää tietoja pois, jos niiden hankkiminen olisi kohtuuttoman kallista tai vaikeaa. Sääntö on herättänyt keskustelua – toiset näkevät sen tarpeellisena joustona, toiset riskinä raportoinnin vesittymiselle.

Tavoitteena on helpottaa monimutkaisia arvoketjuja, mutta samalla edellyttää, että yritykset perustelevat ratkaisunsa ja osoittavat, miten arviointi on tehty.

– Tämä ei ole tavoitteiden laskemista, vaan yritysten kilpailukyvyn turvaamista kestävien liiketoimintamallien avulla, Ramsköld sanoo.

– Tämä ei ole tavoitteiden laskemista, vaan yritysten kilpailukyvyn turvaamista kestävien liiketoimintamallien avulla, Ramsköld sanoo.

Nykytilanne ja seuraavat askeleet

13. marraskuuta Euroopan parlamentti hyväksyi neuvotteluvaltuutensa CSRD:n ja CS3D:n muutoksille. Näin alkaa trilogi – kolmikantaneuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston välillä – joissa sovitaan lopullisista muotoiluista.

Kolmen EU-instituution lähtökohdat trilogineuvotteluihin: 

  • Komission ehdotus
    Raja-arvo 1 000 työntekijää ja yli 50 miljoonan euron liikevaihto. Tavoitteena linjata CSRD CS3D:n kanssa ja vähentää yritysten määrää.
  • Neuvoston neuvotteluvaltuudet
    1 000 työntekijää ja 450 miljoonan euron liikevaihto CSRD:lle sekä 5 000 työntekijää ja 1,5 miljardin euron liikevaihto CS3D:lle. Neuvosto kannattaa komission näkemystä, ettei EU:ssa oteta käyttöön harmonisoitua siviilioikeudellisen vastuun järjestelmää.
  • Parlamentin neuvotteluvaltuudet
    1 750 työntekijää ja 450 miljoonan euron liikevaihto CSRD:lle, CS3D:ssä samat rajat kuin neuvostolla. Parlamentti yhtyy komission näkemykseen, että siviilioikeudellinen vastuu käsitellään kansallisella tasolla..

Neuvottelut jatkuvat vuonna 2026. Jos sopu syntyy, päätös voi tulla vuoden lopulla, minkä jälkeen jäsenvaltioiden on vietävä säännöt kansalliseen lainsäädäntöön. Uudet standardit voivat astua voimaan aikaisintaan 2027.

Siihen asti nykyiset vaatimukset koskevat jo CSRD:n piiriin kuuluvia yrityksiä. Tulevat vuodet ovat siis odottamisen ja sopeutumisen aikaa. Monille yrityksille tämä tarkoittaa rutiinien rakentamista, datan laadun varmistamista ja valmistautumista raportointiin, joka on muodoltaan yksinkertaisempi – mutta edelleen läpinäkyvyyttä vaativa.

Faktaruutu: Mikä on Omnibus I? 

Omnibus I on ensimmäinen useista sääntelyä yksinkertaistavista paketeista, joita EU-komissio on esittänyt hallinnollisen taakan vähentämiseksi EU-lainsäädännössä. Paketti keskittyy yritysten vastuullisuusraportointiin ja kattaa neljä keskeistä sääntelykokonaisuutta:

  • CSRD – Corporate Sustainability Reporting Directive
    EU:n direktiivi yritysten vastuullisuusraportoinnista, joka korvaa aiemman NFRD:n.

  • ESRS – European Sustainability Reporting Standards
    Yksityiskohtaiset raportointistandardit, jotka määrittävät, miten yritysten tulee raportoida CSRD:n mukaisesti.

  • CS3D – Corporate Sustainability Due Diligence Directive
    Ehdotus EU:n yhteisistä vaatimuksista yritysten huolellisuusprosessille arvoketjussa.

  • EU-taksonomia
    Luokittelujärjestelmä, joka määrittelee, mitkä taloudelliset toiminnot voidaan laskea kestävän kehityksen mukaisiksi EU:n sääntelyn perusteella.

  • CBAM – Carbon Border Adjustment Mechanism
    EU:n hiilitullijärjestelmä, joka asettaa ilmastovaatimuksia korkean ilmastovaikutuksen omaaville tuontituotteille.

 

 

Lataa pdf

Haluatko säästää tai tulostaa artikkelin? Lataa artikkeli alta niin saat sen sähköpostiisi. 

Tilaa uutiskirje