Harvoilla ympäristötoimenpiteillä on ollut niin selvää vaikutusta kuin yhteiskunnan pysäyttämisellä koronakriisin vuoksi. Tästä on tullut tavallaan esimerkki ympäristön hoidon mahdollisuuksista ja hengähdystauko rasittuneelle maapallolle.
Silti Greta Thunbergin vuosi 2019 voi tuntua kaukaiselta, kun katsomme pandemian keväästä 2020 taaksepäin. Jokainen, joka yrittää ymmärtää koronakriisin tulevia vaikutuksia ilmastoon, kohtaa kahteen osaan jakautuvan todellisuuden.
Toisaalta näemme hienon esimerkin siitä, että muutos on mahdollinen kaikesta huolimatta ja mitä sillä voidaan saada aikaiseksi. Esimerkiksi Kiinassa tehtaiden sulkemisista, lentojen keskeyttämisistä ja vähentyneestä autoliikenteestä on seurannut 25 prosentin vähennys päästöihin.
Toisaalta tämä tilanne ei ole pysyvä.
"Se tuskin on kestävä tapa vähentää päästöjä", toteaa Li Shuo, Greenpeacen ilmasto- ja energiajohtaja Pekingissä, lausunnossaan NBC News -ohjelmalle.
Lauri Myllyvirta, johtava analyytikko suomalaisessa Centre for Research on Energy and Clean Air -keskuksessa, muistuttaa, että Kiina vastasi vuoden 2008 talouskriisiin ”ihmiskunnan historian suurimmalla ja likaisimmalla elvytyspaketilla”. Vaarana on, että samoin tapahtuu, kun koronakriisi on ohi.
Palstametreittäin koronasta
Tiedeuutissivusto The Conversation näkee jopa riskin, ettemme kiinnitä huomiota kielteisiin havaintoihin ilmaston kehityksestä, kun huomiomme on kiinnittynyt koronakriisiin. On luonnollista keskittyä viruksen muodostamaan akuutimpaan uhkaan, mutta ilmastokriisi tulee olemaan vähintään yhtä tappava.
Ennätyslämpötilat etelänavalla ovat vain yksi monista uutisista, jotka ovat saaneet osakseen vähän huomiota mediassa viime kuukausien aikana. Monet ovat jo varmaan unohtaneet, että talvea 2019 hallitsivat uutiset tahallisista tulipaloista ja hävityksestä Amazonin sademetsäalueella, ja vuosi 2020 alkoi suurilla metsäpaloilla Australiassa.
"Kun yhteiskunta avautuu uudelleen, meidän on huolehdittava siitä, että kohtelemme luontoa vastuullisemmalla tavalla. Sijoituksilla ja päätöksillä tulee edistää vihreitä työmarkkinoita, kestävää kasvua ja toisenlaista elämäntapaa. Ihmiskunnan ja maapallon hyvinvointi on yksi ja sama asia, ja molempien pitää saada kukoistaa", kirjoittaa Inger Andersen, YK:n ilmasto-ohjelman pääsihteeri.
"Vain pitkän tähtäimen systemaattinen muutos voi korjata odotettua hiilidioksidipäästöjen käyrää."
